Onkivesi (04.511.1.001)

359 683 000 m³ <br />0,36 km³ <br />359 683 000 000 l <br />

440 910 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Onkivesi
• Järvinumero: 04.511.1.001
• Vesistöalue: Onkiveden lähialue (04.511)
• Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

• Pinta-ala: 11 361,7 ha
• Syvyys: 36,49 m
• Keskisyvyys: 3,17 m
• Tilavuus: 359 683 000 m³0,36 km³ <br />359 683 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 440,91 km440 910 m <br />
• Korkeustaso: 84,7 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lapinlahti, Kuopio, Iisalmi
• Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Onkivesi (04.511.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta

10. syyskuu 2019 12:00

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Onkivesi on Iisalmen reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 113,6 km² ja se on Suomen 41. suurin järvi. Keskisyvyys on vain 3,2 m ja suurin syvyys 36 m.

Valuma-alueen ala on järven luusuassa 5583 km², josta vettä 7,7 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin reitin yläosalta Nerkoonjärvestä (valuma-alue 4975 km²). Järven eteläosaan laskee Naarvanjoki, 219 km².

Onkiveden pääaltaassa on kuusi selkävesialuetta: Koivuselkä, Nerkoonselkä, Paasiselkä, Sippolanselkä, Karvaselkä ja Niskaselkä. Saaria on yli kaksisataa, suurimpia ovat Viitasaari (160 ha), Ulmansaari (130 ha), Myhkyrinsaari (125 ha) ja Ulmansaari (120 ha).

Vedenkorkeus ja virtaama

Onkiveden vedenkorkeutta mitattiin Nerkoon ala-asteikolla vuosina 1868–1995. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+ 84,64 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 160 cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+ 86,90 m (elokuussa 1899) ja alin NN+93,28 m (huhtikuussa 1958), joten äärivaihtelu oli 362 cm.

Ahkionlahden yläasteikolla mittaukset aloitettiin vuonna 1874 ja ne jatkuvat edelleen. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana on ollut NN+ 84,61 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 151 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 86,94 m (elokuussa 1899) ja alin NN+93,29 m (huhtikuussa 1958), joten äärivaihtelu on ollut 365 cm.

Vuoden 1899 tulva oli myös Pohjois-Savon järvissä todella korkea; Ahkionlahden yläasteikolla Onkiveden pinta nousi maaliskuun lopusta kesäkuun alkuun yli 2,5 metriä. Edellisenä vuotena nousu oli ollut lähes yhtä suuri, mutta vieläkin nopeampi. Lumien on täytynyt sulaa aivan hurjaa vauhtia!

Onkivettä on säännöstelty vuodesta 1953. Yläraja on NN+84,80 m ja säännöstelyväli tasan metri.

Onkivesi laskee Ahkionlahden kanavan ja Viannonkosken kautta Maaninkajärveen. Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä jaksolta 1881–1951 ja vuodesta 1977 lähtien. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 55 m³/s, keskiylivirtaama 247 m³/s ja keskialivirtaama 12 m³/s. Äärivirtaamat olivat 484 m³/s (kesäkuussa 1899) ja 3,5 m³/s (huhtikuussa 1951). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 58 m³/s, keskiylivirtaama 254 m³/s ja keskialivirtaama 4,7 m³/s. Äärivirtaamat olivat 422 m³/s (toukokuussa 2000) ja 0,0 m³/s.

Säännöstely

Onki- ja Poroveden säännöstely aloitettiin vuonna 1951. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Säännöstely on ollut valtion hoidossa vuodesta 1968 lähtien. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstely vaikuttaa Onkiveden ja Poroveden lisäksi Poroveden tasossa oleviin Nerkoonjärveen, Haapajärveen ja Iijärveen.

Onkiveden säännöstelyä hoidetaan Viannankoskessa olevalla padolla. Vesitilanteesta riippuen juoksutuksiin voidaan käyttää myös Ahkionlahden kanavaa. Poroveden tasossa olevat altaat ovat likimain metrin korkeammalla kuin Onkivesi. Porovettä säännöstellään Nerohvirran padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin voidaan käyttää myös Nerkoon kanavaa.

Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja paitsi tulva-aikana, jolloin vedenkorkeuden nousua pyritään estämään pitämällä säännöstelypadot täysin auki. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus on pidettävä luvassa määrätyllä tavoitekorkeudelle joulukuun alkuun saakka. Tavoitekorkeuteen sallitaan + 10 cm vaihtelu, mutta vettä ei saa tarpeettomasti pitää vaihteluvälin ylä- tai alarajalla.

Viannankosken pato

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Insjöns egenskaper

Skriv något om sjön...

Lake characteristics

Please, write about the lake...