Pitkäjärvi (81.055.1.010)
Pitkäjärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, [[Pikkujärvi|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista sekä Espoon [[Kurkijärvi|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee | Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista sekä Espoon [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen [[Espoonjoen valuma-alue (81.055)|Espoonjoen vesistöön]] kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet/Kvarnbyan_lehtopurolaakso%2848293%29 Kvarnbyån lehtopurolaakson] luonnonsuojelualue. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja | Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla. | ||
Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 | Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 23. huhtikuuta 2015 kello 16.34
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Järven erityispiirteet
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, Pikkujärven kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista sekä Espoon Kurkijärvestä, josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen Espoonjoen vesistöön kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on Kvarnbyån lehtopurolaakson luonnonsuojelualue.
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.
Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä Espoon kaupungin ympäristövalvonnan sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.
Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.
