Nerkoonjärvi (35.538.1.010)
Nerkoonjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Nerkoonjärvi on Kokemäenjoen vesistöön lukeutuva järvi Kihniössä. Se sijaitsee nelisen kilometriä kunnan keskustan eteläpuolella.Kyseessä on 15,58 neliökilometrin pinta-alallaan Suomen 205. suurin ja Kihniön suurin järvi. Se on keskimäärin noin neljä metriä syvä, ja rantaviivaa sillä on noin 58 kilometriä. | Nerkoonjärvi on Kokemäenjoen vesistöön lukeutuva järvi Kihniössä. Se sijaitsee nelisen kilometriä kunnan keskustan eteläpuolella. Kyseessä on 15,58 neliökilometrin pinta-alallaan Suomen 205. suurin ja Kihniön suurin järvi. Se on keskimäärin noin neljä metriä syvä, ja rantaviivaa sillä on noin 58 kilometriä. Järven maksimisyvyys on 16 m. Nerkoonjärvi laskee Myllyjoen kautta Tarsianjärveen, joka edelleen laskee Syväjärven kautta Kankarinjärveen. | ||
Järven valuma-alueesta melkein 30 % on soita, joista alle 10 % on turvetuotannossa. Reilusti yli puolet alueesta on metsää. Maatalous on keskittynyt vesimuodostumien rannoille, etenkin Niskoslammen rannoilla on runsaasti peltoja. Kokonaisuudessaan peltoalan osuus valuma-alueesta on pieni, vain 5 %. Myös loma-asutus on keskittynyt aivan järven rannoille. Vakituista asutusta esiintyy hajanaisemmin. Suurin osa valuma-alueesta on turve- ja moreenimaita, mutta myös kalliomaastoa esiintyy. Fosforin kohdalla ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta merkittävimmät ovat maatalous ja haja-asutus. Turvetuotanto aiheuttaa alle 10 % sekä typen että fosforin kuormituksesta. Turvetuotanto ja metsäojitukset lisäävät merkittävästi eloperäisen aineksen kulkeutumista. Tämä värjää vettä ja kiintoaineksen hajotus kuluttaa happea. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Nerkoonjärvi on vedeltään hapahko humusjärvi. | Nerkoonjärvi on vedeltään hapahko humusjärvi. | ||
Nerkoonjärven vedenlaatu on ravinnepitoisuuksien osalta erinomainen ja se on ekologiselta luokitukseltaan hyvä. Fosforin pitoisuus on pysynyt reilusti hyvään tilaan (45 μg/l) vaadittavan pitoisuuden alapuolella (1990-2014). Myös erinomaiseen tilaan vaadittava pitoisuus (30 μg/l) on alittunut. Sen sijaan klorofyllin pitoisuus on muutamana vuotena ylittänyt tavoitellun arvon (20 μg/l). Nerkoonjärvessä esiintyy happikatoa (0 mg/l) keväällä ennen jäiden lähtöä ja syksyllä ennen vesien viilentymistä. | |||
[[Tiedosto:Nerkoonjärvi.jpg|750px|left|]] | |||
<small>Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Nerkoonjärvessä heinä-syyskuussa v. 1990-2013. Nerkoonjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.</small> | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 16: | Rivi 23: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nerkoonj%C3%A4rvi Wikipedia: Nerkoonjärvi] | |||
* [http://www.kihnionmatkailu.fi/414461492 Matkailu: Nerkoonjärvi] | |||
Nykyinen versio 22. lokakuuta 2015 kello 09.30
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Paloniemi-ObsIMG-202406271605-667d6415d6ae2.png)
Nerkoonjärvi (35.538.1.010)/Paloniemi
27. kesäkuu 2024 16:05
Järven erityispiirteet
Nerkoonjärvi on Kokemäenjoen vesistöön lukeutuva järvi Kihniössä. Se sijaitsee nelisen kilometriä kunnan keskustan eteläpuolella. Kyseessä on 15,58 neliökilometrin pinta-alallaan Suomen 205. suurin ja Kihniön suurin järvi. Se on keskimäärin noin neljä metriä syvä, ja rantaviivaa sillä on noin 58 kilometriä. Järven maksimisyvyys on 16 m. Nerkoonjärvi laskee Myllyjoen kautta Tarsianjärveen, joka edelleen laskee Syväjärven kautta Kankarinjärveen.
Järven valuma-alueesta melkein 30 % on soita, joista alle 10 % on turvetuotannossa. Reilusti yli puolet alueesta on metsää. Maatalous on keskittynyt vesimuodostumien rannoille, etenkin Niskoslammen rannoilla on runsaasti peltoja. Kokonaisuudessaan peltoalan osuus valuma-alueesta on pieni, vain 5 %. Myös loma-asutus on keskittynyt aivan järven rannoille. Vakituista asutusta esiintyy hajanaisemmin. Suurin osa valuma-alueesta on turve- ja moreenimaita, mutta myös kalliomaastoa esiintyy. Fosforin kohdalla ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta merkittävimmät ovat maatalous ja haja-asutus. Turvetuotanto aiheuttaa alle 10 % sekä typen että fosforin kuormituksesta. Turvetuotanto ja metsäojitukset lisäävät merkittävästi eloperäisen aineksen kulkeutumista. Tämä värjää vettä ja kiintoaineksen hajotus kuluttaa happea.
Nykytila ja suojelu
Nerkoonjärvi on vedeltään hapahko humusjärvi.
Nerkoonjärven vedenlaatu on ravinnepitoisuuksien osalta erinomainen ja se on ekologiselta luokitukseltaan hyvä. Fosforin pitoisuus on pysynyt reilusti hyvään tilaan (45 μg/l) vaadittavan pitoisuuden alapuolella (1990-2014). Myös erinomaiseen tilaan vaadittava pitoisuus (30 μg/l) on alittunut. Sen sijaan klorofyllin pitoisuus on muutamana vuotena ylittänyt tavoitellun arvon (20 μg/l). Nerkoonjärvessä esiintyy happikatoa (0 mg/l) keväällä ennen jäiden lähtöä ja syksyllä ennen vesien viilentymistä.
Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Nerkoonjärvessä heinä-syyskuussa v. 1990-2013. Nerkoonjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.
