Liesjärvi (14.773.1.001)
Liesjärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Liesjärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
(fix+wikitekstiä) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
==Järven | ==Järven erityispiirteet== | ||
Liesjärvi on | Liesjärvi on [[Tervo (kunta)|Tervon]] ja [[Kuopio]]n kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]] sijaitseva melko iso järvi. Järven pinta-ala on 3,15 km<sup>2</sup>, keskisyvyys on vain 1,7 metriä ja syvin kohta on 7,9 metriä. | ||
Pohjanlaadultaan Liesjärvi on mutaliejua, mutta paikoitellen myös hiekkaa. Rannat ovat pääosin loivia. Lähivaluma-alueen ympäristö koostuu sekapuustoisesta kangasmetsästä ja pelloista. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Liesjärvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi. Ranta-asukkaiden mukaan maanviljelys ja metsäojitukset ovat aiheuttaneet järven rehevöitymisen. Osana kunnostusta Liesjärven vedenpintaa on nostettu vuonna 1999 ja tämän jälkeen vesikasvillisuutta on niitetty useampana vuonna. | |||
Ranta-asukkaiden mukaan maanviljelys | |||
==Kasvillisuus | ==Kasvillisuus== | ||
Liesjärven kasvillisuus on runsas ja monipuolinen. Erityisesti kellus- ja uposlehtistä kasvillisuutta on havaittu olevan runsaasti. Vuonna 1996 Liesjärvellä on havaittu rauhoitettu punakukkainen muoto [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlumme suomenlumpeesta]. | Liesjärven kasvillisuus on runsas ja monipuolinen. Erityisesti kellus- ja uposlehtistä kasvillisuutta on havaittu olevan runsaasti. Vuonna 1996 Liesjärvellä on havaittu rauhoitettu punakukkainen muoto [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlumme suomenlumpeesta]. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven ympäristössä on kymmenkunta maatilaa ja lähes 30 kesämökkiä. | Järven ympäristössä on kymmenkunta maatilaa ja lähes 30 kesämökkiä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40590/SY_725.pdf? Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä] 2004. Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus. | |||
*[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/36971/SY%2042%202009.pdf?sequence=3 Pienten humusjärvien ekologisen tilan arviointi] Pohjois-Savon ympäristökeskus. | |||
Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, | *Väisänen, Anna: [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8416/URN_NBN_fi_jyu-2007790.pdf?sequence=1 Syvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa] 14.9.2007. Jyväskylän yliopisto. | ||
5 472 040 m³ <br />0,00547 km³ <br />5 472 040 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Liesjärvi on Tervon ja Kuopion kunnissa Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva melko iso järvi. Järven pinta-ala on 3,15 km2, keskisyvyys on vain 1,7 metriä ja syvin kohta on 7,9 metriä.
Pohjanlaadultaan Liesjärvi on mutaliejua, mutta paikoitellen myös hiekkaa. Rannat ovat pääosin loivia. Lähivaluma-alueen ympäristö koostuu sekapuustoisesta kangasmetsästä ja pelloista.
Liesjärvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi. Ranta-asukkaiden mukaan maanviljelys ja metsäojitukset ovat aiheuttaneet järven rehevöitymisen. Osana kunnostusta Liesjärven vedenpintaa on nostettu vuonna 1999 ja tämän jälkeen vesikasvillisuutta on niitetty useampana vuonna.
Liesjärven kasvillisuus on runsas ja monipuolinen. Erityisesti kellus- ja uposlehtistä kasvillisuutta on havaittu olevan runsaasti. Vuonna 1996 Liesjärvellä on havaittu rauhoitettu punakukkainen muoto suomenlumpeesta.
Järven ympäristössä on kymmenkunta maatilaa ja lähes 30 kesämökkiä.
Sivua on viimeksi muutettu 28. maaliskuuta 2016 kello 14.55.


