Iso-Vuotava (19.003.1.003)
Iso-Vuotava on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Iso-Vuotavan kokonaisfosforipitoisuus oli 20 μg/l elokuussa vuonna 1991. Kyseinen | Iso-Vuotavan kokonaisfosforipitoisuus oli 20 μg/l elokuussa vuonna 1991. Kyseinen | ||
pitoisuus ilmentää mesotrofiaa eli järvi on keskirehevä. Samana ajankohtana | pitoisuus ilmentää mesotrofiaa eli järvi on keskirehevä. Samana ajankohtana | ||
klorofyllipitoisuus oli 46 μg/l, mikä kertoo kuitenkin selvästä rehevyydestä. Kasviplankton koostui pääosin sinilevistä vuoden 1991 tutkimuksen perusteella. | klorofyllipitoisuus oli 46 μg/l, mikä kertoo kuitenkin selvästä rehevyydestä. Kasviplankton koostui pääosin sinilevistä vuoden 1991 tutkimuksen perusteella. Näkösyvyys on 1,6m, eikä umpeenkasvua esiinny. | ||
Loppukesästä Iso-Vuotavan happipitoisuus on ollut huono, neljän metrin syvyydessä | Loppukesästä Iso-Vuotavan happipitoisuus on ollut huono, neljän metrin syvyydessä | ||
happea oli vain 0,6 mg/l. Vaikka talvisia vedenlaatutietoja ei ole saatavilla, voidaan | happea oli vain 0,6 mg/l. Vaikka talvisia vedenlaatutietoja ei ole saatavilla, voidaan | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on | Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on | ||
kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. | kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. | ||
Iso-Vuotavan kasvillisuudesta ei ole tietoja, eikä myöskään ilmakuvia. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | Iso-Vuotavan kasvillisuudesta ei ole tietoja, eikä myöskään ilmakuvia. Iso-Vuotavalla on tehty yksittäisiä kunnostustoimia. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | ||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Iso-Vuotavan laskennallisesta fosforikuormituksesta 73 % aiheutuu luonnonhuuhtoumasta. | Iso-Vuotavan laskennallisesta fosforikuormituksesta 73 % aiheutuu luonnonhuuhtoumasta. | ||
Haja- ja loma-asutuksen osuus oli 6,4 % vuonna 1991. | Haja- ja loma-asutuksen osuus oli 6,4 % vuonna 1991. (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | ||
(Henriksson ja Myllyvirta 1991). | |||
Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | ||
Nykyinen versio 29. marraskuuta 2018 kello 13.00
Järvi ympäristöineen
Iso-Vuotavan pinta-ala on 14,7 ha ja se kuuluu Mäntsälänjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 1,9 km2, ja siitä 21 % on soita. Järven keskisyvyys on 2,6 m ja maksimisyvyys 5,5 m. Vuonna 1991 järven rannalla oli toistakymmentä mökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Iso- Vuotavassa ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Nykytila ja suojelu
Iso-Vuotavan kokonaisfosforipitoisuus oli 20 μg/l elokuussa vuonna 1991. Kyseinen pitoisuus ilmentää mesotrofiaa eli järvi on keskirehevä. Samana ajankohtana klorofyllipitoisuus oli 46 μg/l, mikä kertoo kuitenkin selvästä rehevyydestä. Kasviplankton koostui pääosin sinilevistä vuoden 1991 tutkimuksen perusteella. Näkösyvyys on 1,6m, eikä umpeenkasvua esiinny. Loppukesästä Iso-Vuotavan happipitoisuus on ollut huono, neljän metrin syvyydessä happea oli vain 0,6 mg/l. Vaikka talvisia vedenlaatutietoja ei ole saatavilla, voidaan olettaa, että happikatoja esiintyy myös silloin. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. Iso-Vuotavan kasvillisuudesta ei ole tietoja, eikä myöskään ilmakuvia. Iso-Vuotavalla on tehty yksittäisiä kunnostustoimia. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Vuotavassa esiintyy ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa. Lisäksi kiiskeä ja madetta esiintyy harvalukuisena. Iso-Vuotavaan on istutettu siikaa, lahnaa, toutainta, haukea, kuhaa, karppia ja harjusta. Samoin täplärapuja on istutettu. Vuonna 1999 Iso- Vuotavaan istutettiin 2000 kuhaa, 500 toutainta ja 145 lahnaa. Hirvihaaran kartano on vienyt asiakkaitaan Iso-Vuotavalle kalaan (Herlevi 2000)
Iso-Vuotavan laskennallisesta fosforikuormituksesta 73 % aiheutuu luonnonhuuhtoumasta. Haja- ja loma-asutuksen osuus oli 6,4 % vuonna 1991. (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008
Asutus ja vesistön käyttötavat
Iso-Vuotava on keskirehevä, aiemmin karu järvi. Suurta virkistyskäyttöarvoa järvellä ei ole, Iso-Vuotavalla on tosin parikymmentä mökkiä. Yleisiä tai yhteisiä rantoja ei ole. Natura-alue sijaitsee 100 m:n etäisyydellä Iso-Vuotavasta. Jos Iso-Vuotavaa alettaisiin kunnostaa, niin mahdollisina toimijoina olisivat Iso-Vuotavan osakaskunnat.
Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008
