Muhjärvi (14.111.1.018)
Muhjärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Poistettu virheellinen tieto Leppäjoen ja Koskuenjoen liittymisestä järveen. Lisätty tieto järven liittymisestä Kymijokeen.) |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Järvi sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Järvestä pohjoiseen noin 20km päässä on Kouvolan kaupunki ja 20km etelään Suomenlahti. Järven pinta-ala on 3,02km², keskisyvyys 1,5m ja suurin syvyys 5,1m. | Järvi sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Järvestä pohjoiseen noin 20km päässä on Kouvolan kaupunki ja 20km etelään Suomenlahti. Järven pinta-ala on 3,02km², keskisyvyys 1,5m ja suurin syvyys 5,1m. Matala salmi yhdistää järven Kymijokeen. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön. | ||
Järven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka erottaa vesistöstä kapea lehtipuiden ja pensaiden kaistale. Ranta-alueilla on varsinkin matalan veden aikoina liejuvyöhyke. | Järven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka erottaa vesistöstä kapea lehtipuiden ja pensaiden kaistale. Ranta-alueilla on varsinkin matalan veden aikoina liejuvyöhyke. | ||
Nykyinen versio 3. maaliskuuta 2019 kello 16.35
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Järvestä pohjoiseen noin 20km päässä on Kouvolan kaupunki ja 20km etelään Suomenlahti. Järven pinta-ala on 3,02km², keskisyvyys 1,5m ja suurin syvyys 5,1m. Matala salmi yhdistää järven Kymijokeen. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön.
Järven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka erottaa vesistöstä kapea lehtipuiden ja pensaiden kaistale. Ranta-alueilla on varsinkin matalan veden aikoina liejuvyöhyke.
Nykytila ja suojelu
Järvi on erittäin rehevä ja vesi on väriltään ruskeaa ja sameaa. Näkösyvyys on alle metri johtuen suuresta humuksen määrästä. Lähivaluma-alueen pelloilta pääsee runsaasti ravinteita vesistöön, joka selittää järven korkean fosforipitoisuuden. Järven happamuustaso on normaali. Järvellä esiintyy laajoja leväkukintoja ja happitilanne on usein heikko pohjakerroksissa. Myös umpeenkasvu on ajoittain ongelmana.
Järvellä on suoritettu hoitokalastuksia vuodesta 1999 lähtien.
Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Järveä ei olla vielä suojeltu, mutta lähivuosina se on tarkoitus toteuttaa vesilailla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvi on tärkeä levähdysalue muuttolinnuille. Järvellä voi tavata lintudirektiivin I-liitteen lintulajeja, kuten kalatiiran, kapustarinnan, ruskosuohaukan ja uivelon. Etenkin kahlaajat viihtyvät järvellä.
Järveen on istutettu kuhaa, siikaa, ankeriasta ja toutainta. Järvi on melko kalarikas, varsinkin särkikalojen osalta. Järvellä tyypillisiä kalalajeja ovat särki, ahven, lahna, salakka ja pasuri.
Rannoilla kasvaa kapeita ruovikkokasvien kasvustoja.
