Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Tuovilanlahti
Tuovilanlahti on lahti Maaninkajärvellä.
Maaninkajärvi (04.282.1.001)/
p (Tekstin korvaus – ”|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä” muotoon ”|Ylläpito=user”) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
|AreaVal= | |AreaVal= | ||
|AreaUnit=ha | |AreaUnit=ha | ||
|Kuvaus=Tuovilanlahti on | |Kuvaus=Tuovilanlahti on lahti Maaninkajärvellä. | ||
|Ylläpito=user | |Ylläpito=user | ||
}} | }} | ||
Tuovilanlahti on luode-kaakko -suuntainen, pituutta sillä on 5 km ja leveyttä 100–400 metriä. | Tuovilanlahti on luode-kaakko-suuntainen, pituutta sillä on 5 km ja leveyttä 100–400 metriä. | ||
Tuovilanlahti on kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. | Tuovilanlahti on kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. | ||
Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole. | Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole. | ||
Versio 7. toukokuuta 2019 kello 16.28
Havainnot – kausivaihtelu
Tuovilanlahti on luode-kaakko-suuntainen, pituutta sillä on 5 km ja leveyttä 100–400 metriä.
Tuovilanlahti on kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin.
Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole.
