Iso-Saikari (19.007.1.002)
Iso-Saikari on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Vuonna 1991 peltoviljelyn osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli lähes 20 %. Luonnonhuuhtouma oli suurin | |||
kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Asutusta ei Iso-Saikarin valuma-alueella juurikaan ole. | Asutusta ei Iso-Saikarin valuma-alueella juurikaan ole. | ||
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | |||
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
660 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Iso-Saikari on pinta-alaltaan 3 ha ja se sijaitsee Kilpijärven valuma-alueella. Iso-Saikarin valuma-alueen pinta-ala on 0,45 km².
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Vuonna 1991 peltoviljelyn osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli lähes 20 %. Luonnonhuuhtouma oli suurin kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991).
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Asutusta ei Iso-Saikarin valuma-alueella juurikaan ole.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.


