Ahmasvesi (82.064.1.002)
Ahmasvesi on melko iso järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82) -päävesistössä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
Ahmasvesi on melko iso järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(21 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ahmasvesi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Ahmasveden vedenlaatua seurataan nykyisin kuuden vuoden välein järven pohjoisosan havaintopaikasta. Kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hieman 1970-luvun jälkeen, mutta arvot ovat alkaneet taas laskea. Kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus vaihtelee ja on yleensä moninkertainen kesäpitoisuuksiin verrattuna. Nykyinen kokonaisfosforitaso vastaa hyvää ja typpitaso tyydyttävää luokkaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut, mutta sen nykytaso vastaa erinomaista luokkaa. | |||
Ahmasveden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä on esiintynyt pintavedessä. Talvisin etenkin alusvedessä esiintyy hapen vajausta, ja happi on kulunut pohjan lähellä hyvin vähiin tai loppuun joinakin talvina seurantapaikalla. | |||
Etenkin kesäkauden näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti 1970-luvun lopulta lähtien, ja pienimmät kesäarvot on mitattu 2010-luvulla. Veden sameus on vastaavasti kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut edelleen 2010-luvulla kesäisin korkeahko (7,5-7,8), mutta aiemmin on mitattu selvästi suurempiakin pH-arvoja. Murtoveden pääsy Ahmasveteen vaikuttaa veden suolapitoisuuksiin. | |||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013 | |||
Päivitetty 18.9.2018 | |||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Ahmasveden vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018"> | |||
Tiedosto: AhmasvesiPohj_Kokonaisfosfori.jpg|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | |||
Tiedosto: AhmasvesiPohj_Kokonaistyppi.jpg|<span caption="kokonaistyppi"></span> | |||
Tiedosto: AhmasvesiPohj_Klorofylli-a.jpg|<span caption="klorofylli-a"></span> | |||
Tiedosto: AhmasvesiPohj_Nakosyvyys.jpg|<span caption="nakosyvyys"></span> | |||
Tiedosto: AhmasvesiPohj_Happi_pinta.jpg|<span caption="happipinta"></span> | |||
Tiedosto: AhmasvesiPohj_Happi_pohja.jpg|<span caption="happipohja"></span> | |||
</gallery> | |||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015 | |||
Päivitetty 26.9.2018 | |||
Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry. | Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järveltä on saatu mm. karppi verkosta. | Järveltä on saatu mm. karppi verkosta. | ||
Saukko pesi 2021 kesällä Karpanrannalla. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Ahmasvesi ja sen ranta-alueet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan suosittu kesänvietto järvi kesämökkeineen. Alkuperin rannat ovat olleet isojen maatalojen omistuksessa ja toki osa on edelleenkin. Järven rannoille on teitä usealta eri suunnalta. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
4 976 820 m³ <br />0,00498 km³ <br />4 976 820 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Ahmasvesi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Ahmasveden vedenlaatua seurataan nykyisin kuuden vuoden välein järven pohjoisosan havaintopaikasta. Kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hieman 1970-luvun jälkeen, mutta arvot ovat alkaneet taas laskea. Kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus vaihtelee ja on yleensä moninkertainen kesäpitoisuuksiin verrattuna. Nykyinen kokonaisfosforitaso vastaa hyvää ja typpitaso tyydyttävää luokkaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut, mutta sen nykytaso vastaa erinomaista luokkaa.
Ahmasveden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä on esiintynyt pintavedessä. Talvisin etenkin alusvedessä esiintyy hapen vajausta, ja happi on kulunut pohjan lähellä hyvin vähiin tai loppuun joinakin talvina seurantapaikalla.
Etenkin kesäkauden näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti 1970-luvun lopulta lähtien, ja pienimmät kesäarvot on mitattu 2010-luvulla. Veden sameus on vastaavasti kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut edelleen 2010-luvulla kesäisin korkeahko (7,5-7,8), mutta aiemmin on mitattu selvästi suurempiakin pH-arvoja. Murtoveden pääsy Ahmasveteen vaikuttaa veden suolapitoisuuksiin.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013
Päivitetty 18.9.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015
Päivitetty 26.9.2018
Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry.
Järveltä on saatu mm. karppi verkosta. Saukko pesi 2021 kesällä Karpanrannalla.
Ahmasvesi ja sen ranta-alueet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan suosittu kesänvietto järvi kesämökkeineen. Alkuperin rannat ovat olleet isojen maatalojen omistuksessa ja toki osa on edelleenkin. Järven rannoille on teitä usealta eri suunnalta.
Sivua on viimeksi muutettu 22. kesäkuuta 2022 kello 18.12.