Iso-Kähtävä (53.029.1.001)
Iso-Kähtävä on pieni järvi Kalajoki (53) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Iso-Kähtävä on pieni järvi Kalajoki (53) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Iso-Kähtävä on suurin Ylivieskan alueella oleva järvi. Se sijaitsee yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen ja on kaksi kilometriä pitkä ja puolisen kilometriä leveä. Iso-Kähtävän luoteispuolella kulkee kantatie 86 ja kaakkoispään ohittaa sadan metrin päästä Pohjanmaan rata. 1920-luvulla kaivettiin neljä kilometriä pitkä oja Pikku-Kähtävän järvestä Iso-Kähtävän kaakkoispäähän. Järven luoteispäästä lähtee Kähtävänoja, joka laskee järven vesiä kohti Alavieskaa, jossa oja yhtyy Kalajokeen. Tämän laskuojan alkupää on kaivettu kanavaksi ja betonipalkkipato estää Iso-Kähtävän pinnan liiallisen laskun. Padossa oleva yli 30 senttimetrin putous estää kalojen nousun järveen. Tämä pato olisi syytä kunnostaa luonnonmukaiseksi koskeksi kalojen nousun mahdollistavaksi myös vähävetisinä aikoina. | Iso-Kähtävä on suurin Ylivieskan alueella oleva järvi. Se sijaitsee yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen ja on kaksi kilometriä pitkä ja puolisen kilometriä leveä. Iso-Kähtävän luoteispuolella kulkee kantatie 86 ja kaakkoispään ohittaa sadan metrin päästä Pohjanmaan rata. 1920-luvulla kaivettiin neljä kilometriä pitkä oja Pikku-Kähtävän järvestä Iso-Kähtävän kaakkoispäähän. Järven luoteispäästä lähtee Kähtävänoja, joka laskee järven vesiä kohti Alavieskaa, jossa oja yhtyy Kalajokeen. Tämän laskuojan alkupää on kaivettu kanavaksi ja betonipalkkipato estää Iso-Kähtävän pinnan liiallisen laskun. Padossa oleva yli 30 senttimetrin putous estää kalojen nousun järveen. Tämä pato olisi syytä kunnostaa luonnonmukaiseksi koskeksi ja kalojen nousun mahdollistavaksi myös vähävetisinä aikoina. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Iso-Kähtävällä järjestettyjen pilkkikisojen perustella saaliskalana on ehdoton ykkönen ahven. Särkiä saatiin vain muutama, samoin istutettua siikaa. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven rannoilla on toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Myös veneitä on rannoilla varsinkin itärannan laavun läheisyydessä. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
https://www.youtube.com/watch?v=o8RnXBVy4pI | |||
https://finna.fi/Record/lusto.knp-102225?sid=4740861709 | |||
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
5. kesäkuu 2014 12:25
Huvilattomaan rantaan pääsi puomitonta t...
Iso-Kähtävä on suurin Ylivieskan alueella oleva järvi. Se sijaitsee yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen ja on kaksi kilometriä pitkä ja puolisen kilometriä leveä. Iso-Kähtävän luoteispuolella kulkee kantatie 86 ja kaakkoispään ohittaa sadan metrin päästä Pohjanmaan rata. 1920-luvulla kaivettiin neljä kilometriä pitkä oja Pikku-Kähtävän järvestä Iso-Kähtävän kaakkoispäähän. Järven luoteispäästä lähtee Kähtävänoja, joka laskee järven vesiä kohti Alavieskaa, jossa oja yhtyy Kalajokeen. Tämän laskuojan alkupää on kaivettu kanavaksi ja betonipalkkipato estää Iso-Kähtävän pinnan liiallisen laskun. Padossa oleva yli 30 senttimetrin putous estää kalojen nousun järveen. Tämä pato olisi syytä kunnostaa luonnonmukaiseksi koskeksi ja kalojen nousun mahdollistavaksi myös vähävetisinä aikoina.
Iso-Kähtävän ympäristö on voimakkaasti metsäojitettu, tosin ojat ovat jo vanhoja ja maatuneita.
Iso-Kähtävällä järjestettyjen pilkkikisojen perustella saaliskalana on ehdoton ykkönen ahven. Särkiä saatiin vain muutama, samoin istutettua siikaa.
Järven rannoilla on toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Myös veneitä on rannoilla varsinkin itärannan laavun läheisyydessä.
Sivua on viimeksi muutettu 27. kesäkuuta 2024 kello 15.21.


