Kuljunlahden makeanveden allas (99.510.1.001)
Makeanveden allas, Kuljunlahti on pieni järvi Varsinainen Perämeri (99) -päävesistössä.
Makeanveden allas, Kuljunlahti on pieni järvi Varsinainen Perämeri (99) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kuljunlahden makeanveden allas sijaitsee 6 kilometriä Raahen kaupungin lounaispuolella, SSAB:n terästehtaan eteläpuolella. Lahti on vuonna 1962 padottu merestä ja se on pari kilometriä pitkä ja enimmillään kilometrin levyinen. Maaliskuussa 1963 altaan merivesi pumpattiin padon yli ja keväällä Kuljunlahti alkoi täyttyä makeasta vedestä. Terästehdas ottaa altaasta jäähdytysvettä ja laskee sitä taas takaisin. Myös Haapajärven tekojärvi rakennettiin turvaamaan terästehtaan makeanveden saantia ja se laskee vetensä Haapajoen ja kanavien kautta Kuljunlahteen, samoin Piehinginjoki. | Kuljunlahden makeanveden allas sijaitsee 6 kilometriä Raahen kaupungin lounaispuolella, SSAB:n terästehtaan eteläpuolella. Lahti on vuonna 1962 padottu merestä ja se on pari kilometriä pitkä ja enimmillään kilometrin levyinen. Maaliskuussa 1963 altaan merivesi pumpattiin padon yli meren puolelle ja keväällä Kuljunlahti alkoi täyttyä makeasta vedestä. | ||
Kuljunlahden säännöstelyväli on -2, | |||
Terästehdas ottaa altaasta jäähdytysvettä ja laskee sitä taas takaisin. Myös Haapajärven tekojärvi rakennettiin turvaamaan terästehtaan makeanveden saantia ja se laskee vetensä Haapajoen ja kanavien kautta Kuljunlahteen, samoin Piehinginjoki. | |||
Kuljunlahden säännöstelyväli on -2,14–+1,14 metriä, eli sen pinta voi olla merenpinnan tason alapuolella. Normaali vedenkorkeus on kuitenkin 0,7 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Kuljunlahti on melko syvä, sen syvin kohta on lähes 6 metriä. Altaan vesitilavuus on 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Kilometrin pituisella padolla on kaksi tuulivoimalaa. Kuljunlahti on rehevöitynyt ja sen vesi on tummaa korkean rautapitoisuuden vuoksi. Kalaa kuitenkin on ja varsinkin hauet ovat isoja. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kuljunlahden makeanveden allas sijaitsee 6 kilometriä Raahen kaupungin lounaispuolella, SSAB:n terästehtaan eteläpuolella. Lahti on vuonna 1962 padottu merestä ja se on pari kilometriä pitkä ja enimmillään kilometrin levyinen. Maaliskuussa 1963 altaan merivesi pumpattiin padon yli meren puolelle ja keväällä Kuljunlahti alkoi täyttyä makeasta vedestä.
Terästehdas ottaa altaasta jäähdytysvettä ja laskee sitä taas takaisin. Myös Haapajärven tekojärvi rakennettiin turvaamaan terästehtaan makeanveden saantia ja se laskee vetensä Haapajoen ja kanavien kautta Kuljunlahteen, samoin Piehinginjoki.
Kuljunlahden säännöstelyväli on -2,14–+1,14 metriä, eli sen pinta voi olla merenpinnan tason alapuolella. Normaali vedenkorkeus on kuitenkin 0,7 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Kuljunlahti on melko syvä, sen syvin kohta on lähes 6 metriä. Altaan vesitilavuus on 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Kilometrin pituisella padolla on kaksi tuulivoimalaa. Kuljunlahti on rehevöitynyt ja sen vesi on tummaa korkean rautapitoisuuden vuoksi. Kalaa kuitenkin on ja varsinkin hauet ovat isoja.
Vuonna 2012 Kuljunlahteen upotettiin Raahen kultakaivoksen purkuputki. Se tulee Vaarainjärveltä, alittaa Kuljunlahden ja laskee kaivoksen ylijäämävedet mereen Kuljunniemen pohjoispuolella. Ulkohalkaisijaltaan 315 millimetrin muoviputki upotettiin betonipainoilla Kuljunlahden pohjaan.
Sivua on viimeksi muutettu 16. elokuuta 2025 kello 11.06.


