Ahvenlampi (14.681.1.002)
Ahvenlampi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ahvenlampi on pienehkö järvi Äänekosken Parantalan kylän itäreunalla. Pohjoispuolelta kylää rajaa [[Pyhäjärvi (14.681.1.001)|Pyhäjärvi]] ja eteläpuolelta [[Kiimasjärvi (14.612.1.001)|Kiimasjärvi]]. Parantalankosken voimalaitos erottaa Pyhäjärven ja Kiimasjärven toisistaan. | |||
Ahvenlampi ja Pyhäjärvi ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali Pyhäjärveen. Ahvenlampi saa vettänsä Matolammesta laskevasta purosta, pienistä pelto- ja suo-ojista sekä pohjan lähteistään. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ahvenlampea kuormittaviksi tekijöiksi voidaan katsoa läheinen 13-tie, asutus, pienimuotoinen maatalous sekä järveä osittain ympäröivä suoalue. Lammen vesi on silmämääräisesti arvioiden melko kirkasta: kirkkausaste vaihtelee vuodenaikojen ja sään (esim. helteet, sateet) mukaan. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Ahvenlammesta tavattuja kalalajeja ovat: hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna, säyne, ruutana ja siika. Lampeen on myös istutettu järvilohta. Matolammen ruutanakanta on tiheä ja kääpiöitynyt. | |||
Linnut: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, härkälintu, kuikka, kalalokki, naurulokki, kalatiira, rantasipi. | |||
Kasvillisuus: Yleisiä vesikasveja lammella ovat muun muassa järviruoko, järvikorte, monet sarat, nuottaruoho, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, ruskoärviä ja järvisätkin. Suolla kasvaa loppukesästä lakkaa ja karpaloa. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Ahvenlammen ympärillä on tasaisesti asutusta poislukien järven pohjois- ja itäreunan suoalueet. Parantalan kyläkoulun lakkauttamisen myötä (v. 2006) Ahvenlammella ei enää ole yleistä uimarantaa. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 28. heinäkuuta 2025 kello 13.12
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Ahvenlampi (14.681.1.002)/Pyhäjärven puoleinen ranta
Näkymää suonreunasta
Järven erityispiirteet
Ahvenlampi on pienehkö järvi Äänekosken Parantalan kylän itäreunalla. Pohjoispuolelta kylää rajaa Pyhäjärvi ja eteläpuolelta Kiimasjärvi. Parantalankosken voimalaitos erottaa Pyhäjärven ja Kiimasjärven toisistaan.
Ahvenlampi ja Pyhäjärvi ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali Pyhäjärveen. Ahvenlampi saa vettänsä Matolammesta laskevasta purosta, pienistä pelto- ja suo-ojista sekä pohjan lähteistään.
Nykytila ja suojelu
Ahvenlampea kuormittaviksi tekijöiksi voidaan katsoa läheinen 13-tie, asutus, pienimuotoinen maatalous sekä järveä osittain ympäröivä suoalue. Lammen vesi on silmämääräisesti arvioiden melko kirkasta: kirkkausaste vaihtelee vuodenaikojen ja sään (esim. helteet, sateet) mukaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ahvenlammesta tavattuja kalalajeja ovat: hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna, säyne, ruutana ja siika. Lampeen on myös istutettu järvilohta. Matolammen ruutanakanta on tiheä ja kääpiöitynyt.
Linnut: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, härkälintu, kuikka, kalalokki, naurulokki, kalatiira, rantasipi.
Kasvillisuus: Yleisiä vesikasveja lammella ovat muun muassa järviruoko, järvikorte, monet sarat, nuottaruoho, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, ruskoärviä ja järvisätkin. Suolla kasvaa loppukesästä lakkaa ja karpaloa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ahvenlammen ympärillä on tasaisesti asutusta poislukien järven pohjois- ja itäreunan suoalueet. Parantalan kyläkoulun lakkauttamisen myötä (v. 2006) Ahvenlammella ei enää ole yleistä uimarantaa.
