Iso Särkijärvi (35.359.1.001)
Iso Särkijärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Iso Särkijärvi on samannimisen vesistöalueen alin järvi Kurun keskustan pohjoispuolella. Sen suurin syvyys on 29,8 m ja veden keskiviipymä on 486 vrk. | |||
Iso | Iso Särkijärven pohjoispuolella sijaitsevien viiden pienemmän järven ([[Honkajärvi (35.359.1.006)|Honkajärvi]], [[Rumajärvi (35.359.1.005)|Rumajärvi]], [[Salmijärvi (35.359.1.003)|Salmijärvi]], [[Onkimusjärvi (35.359.1.004)|Onkimusjärvi]] ja Alajärvi) vedet laskevat Iso Särkijärveen Hirviojan kautta. Lisäksi järven kaakkoisosaan laskee vesiä [[Vähä Särkijärvi (35.359.1.002)|Vähä Särkijärvestä]]. Kolmas merkittävä Iso Särkijärven tulouoma laskee järven pohjoispäähän. Järven pohjoispuolella sijaitseva [[Pyydysjärvi (35.359.1.007)|Pyydysjärvi]] ja sen yläpuolinen Pitkäjärvi on sijoitettu Suomen Vesistöt julkaisussa Iso Särkijärven vesistöalueelle, mutta peruskarttatarkastelun perusteella Pyydysjärvi laskee Kiltinkorvenojan kautta Vehkakoskeen [[Mäkelänjärven - Alainenjärven alue (35.361)]] -vesistöalueelle. Valuma-alue on luonteeltaan pienten puronvarsisoiden pirstomaa metsämaata. Peltojen osuus valuma-alueesta jää pieneksi. Iso Särkijärven rannat ovat metsäisiä, vapaa-ajan asutusta on kuitenkin jonkin verran. | ||
Iso Särkijärvestä vedet laskevat Myllypuron kautta [[Keihäsjärvi (35.351.1.001)|Keihäsjärveen]], joka puolestaan laskee [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Kurunlahteen. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Iso Särkijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1975, 1993, 1998, 2003 ja 2015. Näytteitä on otettu kahdesta syvänteestä, joiden syvyydet ovat 15 m ja 23,8 m. | |||
Happitalous on kokonaisuutena kohtuullisen hyvä, vaikka syvänteiden pohjalla on todettu vähähappisuutta. Ankarana talvena 2003 happi kului matalamman syvänteen pohjalta lähes loppuun. Viimeiset kesätulokset ovat vuodelta 1993, jolloin järvi kerrostui alusveden alhaisten lämpötilojen perustella keväällä nopeasti, mutta pitkästä kerrosteisuuskaudesta huolimatta happitilanne pysyi tyydyttävänä. Happivaje oli tosin tuntuva jo 10 metrin syvyydellä. | |||
Happitalous on kokonaisuutena kohtuullisen hyvä, vaikka syvänteiden pohjalla on todettu | |||
Iso Särkijärven ravinnetaso on alhainen vastaten lähes luonnontasoa. Rehevöitymistä ei ole vuosien saatossakaan nähtävissä. Järven karusta luonteesta on kertonut myös vuonna 1993 mitattu luonnontasoa vastannut a-klorofyllipitoisuus. Veden ruskeutena näkyvä humussävytteisyys kertoo suovesien vaikutuksesta. Veden väri on ollut viimeisissä tuloksissa luokkaa 60–80, kun se on humuksettomissa järvissä vain 10–30. Happamuustaso laskee talvisin alle pH 6,0 eli ravun kannalta ollaan jo kriittisellä alueella. Kesälläkin veden pH on ollut hapahkon puolella. | |||
Iso Särkijärven soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Kyseessä on karu humusjärvi. Vedenlaatua heikentävät lievästi alusvedessä esiintyvä hapen kuluminen sekä järven humusleimaisuus ja siihen liittyvä hapahko luonne. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Särkijärven todistettuihin (on saatu kalastamalla sieltä) kaloihin kuuluu yleisimmät: | Iso Särkijärven todistettuihin (on saatu kalastamalla sieltä) kaloihin kuuluu yleisimmät: ahven, hauki, särki, lahna, sorva, siika, made, salakka, kiiski ja myös hyvin harvinainen ankerias. Järveen on myös 2000-luvun alussa istutettu taimenta, mutta sen kanta saattaa olla jo tuhoutunut järvessä. | ||
Järveen on myös 2000-luvun alussa istutettu taimenta mutta sen kanta saattaa olla jo tuhoutunut järvessä. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 24. helmikuuta 2026 kello 14.55
Järven erityispiirteet
Iso Särkijärvi on samannimisen vesistöalueen alin järvi Kurun keskustan pohjoispuolella. Sen suurin syvyys on 29,8 m ja veden keskiviipymä on 486 vrk.
Iso Särkijärven pohjoispuolella sijaitsevien viiden pienemmän järven (Honkajärvi, Rumajärvi, Salmijärvi, Onkimusjärvi ja Alajärvi) vedet laskevat Iso Särkijärveen Hirviojan kautta. Lisäksi järven kaakkoisosaan laskee vesiä Vähä Särkijärvestä. Kolmas merkittävä Iso Särkijärven tulouoma laskee järven pohjoispäähän. Järven pohjoispuolella sijaitseva Pyydysjärvi ja sen yläpuolinen Pitkäjärvi on sijoitettu Suomen Vesistöt julkaisussa Iso Särkijärven vesistöalueelle, mutta peruskarttatarkastelun perusteella Pyydysjärvi laskee Kiltinkorvenojan kautta Vehkakoskeen Mäkelänjärven - Alainenjärven alue (35.361) -vesistöalueelle. Valuma-alue on luonteeltaan pienten puronvarsisoiden pirstomaa metsämaata. Peltojen osuus valuma-alueesta jää pieneksi. Iso Särkijärven rannat ovat metsäisiä, vapaa-ajan asutusta on kuitenkin jonkin verran.
Iso Särkijärvestä vedet laskevat Myllypuron kautta Keihäsjärveen, joka puolestaan laskee Näsijärven Kurunlahteen.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Iso Särkijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1975, 1993, 1998, 2003 ja 2015. Näytteitä on otettu kahdesta syvänteestä, joiden syvyydet ovat 15 m ja 23,8 m.
Happitalous on kokonaisuutena kohtuullisen hyvä, vaikka syvänteiden pohjalla on todettu vähähappisuutta. Ankarana talvena 2003 happi kului matalamman syvänteen pohjalta lähes loppuun. Viimeiset kesätulokset ovat vuodelta 1993, jolloin järvi kerrostui alusveden alhaisten lämpötilojen perustella keväällä nopeasti, mutta pitkästä kerrosteisuuskaudesta huolimatta happitilanne pysyi tyydyttävänä. Happivaje oli tosin tuntuva jo 10 metrin syvyydellä.
Iso Särkijärven ravinnetaso on alhainen vastaten lähes luonnontasoa. Rehevöitymistä ei ole vuosien saatossakaan nähtävissä. Järven karusta luonteesta on kertonut myös vuonna 1993 mitattu luonnontasoa vastannut a-klorofyllipitoisuus. Veden ruskeutena näkyvä humussävytteisyys kertoo suovesien vaikutuksesta. Veden väri on ollut viimeisissä tuloksissa luokkaa 60–80, kun se on humuksettomissa järvissä vain 10–30. Happamuustaso laskee talvisin alle pH 6,0 eli ravun kannalta ollaan jo kriittisellä alueella. Kesälläkin veden pH on ollut hapahkon puolella.
Iso Särkijärven soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Kyseessä on karu humusjärvi. Vedenlaatua heikentävät lievästi alusvedessä esiintyvä hapen kuluminen sekä järven humusleimaisuus ja siihen liittyvä hapahko luonne.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso Särkijärven todistettuihin (on saatu kalastamalla sieltä) kaloihin kuuluu yleisimmät: ahven, hauki, särki, lahna, sorva, siika, made, salakka, kiiski ja myös hyvin harvinainen ankerias. Järveen on myös 2000-luvun alussa istutettu taimenta, mutta sen kanta saattaa olla jo tuhoutunut järvessä.
