Keiskinjärvi (84.053.1.001)
Keiskinjärvi on pieni järvi Perämeren rannikkoalue (84) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Keiskinjärvi sijaitsee Kokkolan kaupungissa, keskustasta 17 kilometriä koilliseen. Rehevöitynyt järvi on puolitoista kilometriä pitkä, ja puolisen kilometriä leveä. Keiskinjärvi on matala, sen suurin mitattu syvyys on 2,1 metriä ja keskisyvyys 1,6 metriä. Järven pohjassa on enimmillään 1,1 metriä sedimenttejä. Keiskinjärveen laskee runsaasti metsäojia, jotka tuovat järveen humusta ja ravinteita. | Keiskinjärvi sijaitsee Kokkolan kaupungissa, keskustasta 17 kilometriä koilliseen. Rehevöitynyt järvi on puolitoista kilometriä pitkä, ja puolisen kilometriä leveä. Keiskinjärvi on matala, sen suurin mitattu syvyys on 2,1 metriä ja keskisyvyys 1,6 metriä. Järven pohjassa on enimmillään 1,1 metriä sedimenttejä. Keiskinjärveen laskee runsaasti metsäojia, jotka tuovat järveen humusta ja ravinteita. Lasku-uomana toimii Myllyoja, joka lähtee järven luoteispäästä ja juoksuttaa vesiä 8-tien ali kohti merta. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* Karkkonen, Salla: [https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54033/karkkonen_salla.pdf?sequence=1&isAllowed=y KEISKINJÄRVEN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN JA EKOLOGINEN TILA]. Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU. | |||
Nykyinen versio 29. toukokuuta 2026 kello 13.26
Järven erityispiirteet
Keiskinjärvi sijaitsee Kokkolan kaupungissa, keskustasta 17 kilometriä koilliseen. Rehevöitynyt järvi on puolitoista kilometriä pitkä, ja puolisen kilometriä leveä. Keiskinjärvi on matala, sen suurin mitattu syvyys on 2,1 metriä ja keskisyvyys 1,6 metriä. Järven pohjassa on enimmillään 1,1 metriä sedimenttejä. Keiskinjärveen laskee runsaasti metsäojia, jotka tuovat järveen humusta ja ravinteita. Lasku-uomana toimii Myllyoja, joka lähtee järven luoteispäästä ja juoksuttaa vesiä 8-tien ali kohti merta.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Koekalastuksessa vuonna 2012 saatiin saaliiksi ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Karkkonen, Salla: KEISKINJÄRVEN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN JA EKOLOGINEN TILA. Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU.
