Ahvenusjärvi (35.592.1.002)
Ahvenusjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ahvenusjärvi sijaitsee [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Mutalanlahden länsipuolella ja laskee vetensä pohjoispäästään Lavajärveen. Järven itäpuolitse kulkee rautatie. Valuma-alue on pienehkö ja koostuu pääosin metsästä. Järven pohjoispään tuntumassa on jonkin verran haja-asutusta ja peltoa. | |||
Maksimisyvyys: 5 m | |||
Veden keskiviipymä: 49 vrk | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ahvenusjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1966, 1979, 1989 ja 2004. Vuosien 1964 ja 1966 tulokset eivät ole käytettävissä. | |||
Ahvenusjärven vesi on lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vaihdellut kohtalaisesta vahvaan. Vuosina 1979 ja 1989 veden happamuustaso oli normaali. Talvella 2004 happamuustaso oli sen sijaan selvästi alhaisempi ja sitä voitiin pitää hapahkona. Talvisin happamuustaso on luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesällä, jolloin perustuotanto kohottaa veden pH-tasoa. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten välitöntä happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on normaali. | |||
Ravinnetaso oli kesällä 1989 lievästi reheville vesille ominainen. Myös levää todettiin tuolloin lievästi reheville vesille ominaisesti. Talvella 2004 ravinnetaso oli kohonnut reheville vesille ominaiseksi. Valuma-alueelta näyttäisi siten tulevan jonkin verran ravinnekuormitusta järveen. Vedessä todettiin kesällä 1989 pieni määrä lämpökestoisia kolibakteereja, jotka saattoivat olla peräisin haja-asutuksesta tai läheisiltä pelloilta. | |||
Happitilanne oli talvella 2004 kokonaisuutena välttävä. Hapen kuluminen oli koko vesimassassa voimakasta. Pintavedessä happipitoisuus oli vain 3,7 mg/l ja pohjan lähellä 1,2 mg/l. | |||
Kesällä 1989 happitilanne oli hyvä. Alusvedessä todettiin lievää hapen kulumista, mutta tilanne ei muodostunut ongelmalliseksi. Rautaa oli pohjan läheisessä vedessä varsin runsaasti, vaikka happitilanne oli hyvä. Alkukesällä 1979 happipitoisuus oli pohjan läheisessä vedessä melko alhainen. Myöhemmin kesällä happitilanne on saattanut heikentyä tyydyttävälle tasolle. Happimaksimi todettiin 2 metrin syvyydellä, jossa hapen kyllästysaste kohosi peräti 112 %. Kyseessä saattaa olla määritysvirhe, vaikka hapen kyllästysaste saattaakin nousta voimakkaan levätuotannon aikana yli 100 %. Voimakkaan levätuotannon seurauksena myös veden pH-taso kohoaa tavallisesti selvästi. Ahvenusjärven veden happamuustaso oli kuitenkin kesällä 1979 normaali, ja veden pH oli 2 metrin syvyydellä jopa alhaisempi kuin pintavedessä. | |||
Ahvenusjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentää luonnontasosta selvästi kohonnut rehevyystaso, veden hapahko luonne sekä talvella 2004 todettu voimakas happitalouden häiriö. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 12.00
Järven erityispiirteet
Ahvenusjärvi sijaitsee Näsijärven Mutalanlahden länsipuolella ja laskee vetensä pohjoispäästään Lavajärveen. Järven itäpuolitse kulkee rautatie. Valuma-alue on pienehkö ja koostuu pääosin metsästä. Järven pohjoispään tuntumassa on jonkin verran haja-asutusta ja peltoa.
Maksimisyvyys: 5 m
Veden keskiviipymä: 49 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Ahvenusjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1966, 1979, 1989 ja 2004. Vuosien 1964 ja 1966 tulokset eivät ole käytettävissä.
Ahvenusjärven vesi on lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vaihdellut kohtalaisesta vahvaan. Vuosina 1979 ja 1989 veden happamuustaso oli normaali. Talvella 2004 happamuustaso oli sen sijaan selvästi alhaisempi ja sitä voitiin pitää hapahkona. Talvisin happamuustaso on luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesällä, jolloin perustuotanto kohottaa veden pH-tasoa. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten välitöntä happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on normaali.
Ravinnetaso oli kesällä 1989 lievästi reheville vesille ominainen. Myös levää todettiin tuolloin lievästi reheville vesille ominaisesti. Talvella 2004 ravinnetaso oli kohonnut reheville vesille ominaiseksi. Valuma-alueelta näyttäisi siten tulevan jonkin verran ravinnekuormitusta järveen. Vedessä todettiin kesällä 1989 pieni määrä lämpökestoisia kolibakteereja, jotka saattoivat olla peräisin haja-asutuksesta tai läheisiltä pelloilta.
Happitilanne oli talvella 2004 kokonaisuutena välttävä. Hapen kuluminen oli koko vesimassassa voimakasta. Pintavedessä happipitoisuus oli vain 3,7 mg/l ja pohjan lähellä 1,2 mg/l.
Kesällä 1989 happitilanne oli hyvä. Alusvedessä todettiin lievää hapen kulumista, mutta tilanne ei muodostunut ongelmalliseksi. Rautaa oli pohjan läheisessä vedessä varsin runsaasti, vaikka happitilanne oli hyvä. Alkukesällä 1979 happipitoisuus oli pohjan läheisessä vedessä melko alhainen. Myöhemmin kesällä happitilanne on saattanut heikentyä tyydyttävälle tasolle. Happimaksimi todettiin 2 metrin syvyydellä, jossa hapen kyllästysaste kohosi peräti 112 %. Kyseessä saattaa olla määritysvirhe, vaikka hapen kyllästysaste saattaakin nousta voimakkaan levätuotannon aikana yli 100 %. Voimakkaan levätuotannon seurauksena myös veden pH-taso kohoaa tavallisesti selvästi. Ahvenusjärven veden happamuustaso oli kuitenkin kesällä 1979 normaali, ja veden pH oli 2 metrin syvyydellä jopa alhaisempi kuin pintavedessä.
Ahvenusjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentää luonnontasosta selvästi kohonnut rehevyystaso, veden hapahko luonne sekä talvella 2004 todettu voimakas happitalouden häiriö.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
