Gallträsk (81.055.1.009)
Gallträsk on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
(Kunnostushanke) |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask | |||
Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä. | |||
Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila | |||
Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä. | |||
Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia. | |||
Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta. | |||
'''Kunnostushanke 2008-2011''' | |||
Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/kunnostushanke_v._2012 | |||
Galllträsk kunnostettiin erillisellä hankkeella vuosien 2008-2011 välisenä aikana. Kunnostuksessa poistettiin järvestä noin 2 hehtaarin alueelta pohjasedimenttiä, jotta järvelle saataisiin lisävesitilavuutta. | |||
'''Suojelu''' | |||
Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Lähde:http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila | |||
Gallträskin kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Kalamäärät vastaavat Uudenmaan rehevien järvien tasoa, mutta johtuen kalojen suuresta keskikoosta niiden yksilömäärä on kohtuullinen. | |||
Muita eläimiä on järven alueella niukasti. Havaintoja on tehty telkistä, sinisorsista ja piisamista. | |||
Järvessä on paljon ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja. Järvellä on tehty vuonna 2002 vesi- ja rantakasvillisuuden inventaario, jossa runsaimmin löydettiin seuraavia kasveja: karvalehti, kurjenjalka, punakoiso, ranta-alpi, rantapalpakko, uistinvita, ulpukka, vehka, keltakurjenmiekka, isonäkinsammal ja rantakukka. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 3. elokuuta 2015 kello 12.29
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask
Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä.
Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.
Nykytila ja suojelu
Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila
Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä.
Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia.
Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta.
Kunnostushanke 2008-2011
Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/kunnostushanke_v._2012
Galllträsk kunnostettiin erillisellä hankkeella vuosien 2008-2011 välisenä aikana. Kunnostuksessa poistettiin järvestä noin 2 hehtaarin alueelta pohjasedimenttiä, jotta järvelle saataisiin lisävesitilavuutta.
Suojelu
Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lähde:http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila
Gallträskin kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Kalamäärät vastaavat Uudenmaan rehevien järvien tasoa, mutta johtuen kalojen suuresta keskikoosta niiden yksilömäärä on kohtuullinen.
Muita eläimiä on järven alueella niukasti. Havaintoja on tehty telkistä, sinisorsista ja piisamista.
Järvessä on paljon ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja. Järvellä on tehty vuonna 2002 vesi- ja rantakasvillisuuden inventaario, jossa runsaimmin löydettiin seuraavia kasveja: karvalehti, kurjenjalka, punakoiso, ranta-alpi, rantapalpakko, uistinvita, ulpukka, vehka, keltakurjenmiekka, isonäkinsammal ja rantakukka.
