Iso-Röyhkönen (35.724.1.013)
Iso-Röyhkönen on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Iso-Röyhkönen sijaitsee Pitkänjärven luoteispuolella ja se laskee vetensä [[Urtimojärvi (35.724.1.012)|Isoon Urttimenjärveen]], joka laskee edelleen [[Ristijärvi (35.724.1.011)|Ristijärveen]]. [[Pieni-Röyhkönen (35.724.1.014)|Pienen-Röyhkösen]] vedet laskevat Ison-Röyhkösen eteläosaan. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Peltoa ja haja-asutusta ei sijaitse valuma-alueella lainkaan, joten hajakuormituspaine on vähäinen. | |||
Maksimisyvyys: 11,2 m | |||
Veden keskiviipymä: 284 vrk | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ison-Röyhkösen vedenlaatua on tutkittu vuosina alkutalvella 1989 ja 1997. | |||
Ison-Röyhkösen vesi on peruslaadultaan kirkasta, mutta lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Alueen muiden järvien tavoin vesi on valuma-alueen luonteen ansiosta vähäelektrolyyttistä. Veden happamuustaso on alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Ison-Röyhkösen happamuustason. Talvisin happamuustaso on järvissä yleensä luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesäisin, mutta se jäänee kesäisinkin happaman puolelle. | |||
Valuma-alueen luonnontilaisuus näkyy alhaisena rehevyystasona. Uusimpien tulosten perusteella ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella 1997 11 µg/l ja typpipitoisuus 360 µg/l. Talvella 1989 rehevyystaso oli lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli kaksinkertainen ja typpipitoisuus noin puolitoistakertainen vuoteen 1997 verrattuna. Rehevyystaso on siten pitkällä aikavälillä pienentynyt. | |||
Happitilanne oli talvella 1989 hyvä. Talvella 1997 happitilanne oli heikentynyt tyydyttävälle tasolle, sillä vaikka pintavedessä happitilanne oli hyvä, niin pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun. Tutkimusajankohdat ovat ajoittuneet alkutalveen, joten kerrosteisuuskausien lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. | |||
Ison-Röyhkösen vesi on kirkasta ja vähäelektrolyyttistä. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus ja todettu lievä happitalouden häiriö. Uusimpien tulosten mukaan veden rehevyystaso on luonnontilaisille järville ominainen. Iso-Röyhkönen soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015</small> | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 12.56
Järven erityispiirteet
Iso-Röyhkönen sijaitsee Pitkänjärven luoteispuolella ja se laskee vetensä Isoon Urttimenjärveen, joka laskee edelleen Ristijärveen. Pienen-Röyhkösen vedet laskevat Ison-Röyhkösen eteläosaan. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Peltoa ja haja-asutusta ei sijaitse valuma-alueella lainkaan, joten hajakuormituspaine on vähäinen.
Maksimisyvyys: 11,2 m
Veden keskiviipymä: 284 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Ison-Röyhkösen vedenlaatua on tutkittu vuosina alkutalvella 1989 ja 1997.
Ison-Röyhkösen vesi on peruslaadultaan kirkasta, mutta lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Alueen muiden järvien tavoin vesi on valuma-alueen luonteen ansiosta vähäelektrolyyttistä. Veden happamuustaso on alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Ison-Röyhkösen happamuustason. Talvisin happamuustaso on järvissä yleensä luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesäisin, mutta se jäänee kesäisinkin happaman puolelle.
Valuma-alueen luonnontilaisuus näkyy alhaisena rehevyystasona. Uusimpien tulosten perusteella ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella 1997 11 µg/l ja typpipitoisuus 360 µg/l. Talvella 1989 rehevyystaso oli lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli kaksinkertainen ja typpipitoisuus noin puolitoistakertainen vuoteen 1997 verrattuna. Rehevyystaso on siten pitkällä aikavälillä pienentynyt.
Happitilanne oli talvella 1989 hyvä. Talvella 1997 happitilanne oli heikentynyt tyydyttävälle tasolle, sillä vaikka pintavedessä happitilanne oli hyvä, niin pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun. Tutkimusajankohdat ovat ajoittuneet alkutalveen, joten kerrosteisuuskausien lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia.
Ison-Röyhkösen vesi on kirkasta ja vähäelektrolyyttistä. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus ja todettu lievä happitalouden häiriö. Uusimpien tulosten mukaan veden rehevyystaso on luonnontilaisille järville ominainen. Iso-Röyhkönen soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015
