Iso-Vihtari (04.274.1.024)
Iso-Vihtari on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Iso-Vihtari on 662,19 ha kokoinen järvi Heinävedellä, Etelä-Savossa. Rantaviivaa Iso-Vihtarilla on 52,69 km. Iso-Vihtari laskee pohjoisosastaan Kermajärveen ja täten kuuluu Kermajärven vesistöalueeseen, päävesistönään Vuoksi. | |||
Iso-Vihtarin syvin kohta löytyy Piirolanlahdelta, jossa veden syvyys on hieman yli 30 metriä. | |||
Järvi on puhdasvetinen sekä karu ja sen ekologinen tila on erinomainen. | |||
Heinäveden kunnassa sijaitsee myös [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-Vihtari_%2804.274.1.039%29 Pieni Vihtari]-niminen järvi, jonka pinta-ala on 194,86 ha. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Iso-Vihtari on karu, vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on erinomainen. Järven vesi on kirkasta ja vain hieman väriltään rusehtavaa. Iso-Vihtarin vedenlaatua on seurattu Vihtarinniemestä itään olevasta syvänteestä. | |||
Iso-Vihtarin edustalla on niukalti hiekkarantaa, kalliorantamaisen kivikkoista ja karua metsämaata. Rantakasvillisuus on niukkaa. | |||
Lahdenpohjukoissa esiintyy luhtaisia rantoja, joissa kasvaa ruoho-saraluhtaa. Lajistoon kuuluu myös muun muassa kastikat, järvikorte ja –ruoko, kurjenjalka, rentukkaa sekä pullosaraa. Järvellä esiintyy myös järvisätkintä sekä kelluslehtisinä ulpukkaa. | |||
Iso-Vihtarin Luvelan louhikko on valittu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi karun, rantaan asti ulottuvan louhin vuoksi. Myös Iso-Purunlahden rantaluhta on paikallisesti arvokas kohde. Pieni Purunlahden ja Humalniemen louhikot ja kalliojyrkänteet ovat myös tärkeä, säilytettävä elinympäristö. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järveen iski rapurutto 1990-luvulla. 2000-luvulla rapuja on istutettu lisää. Järvessä esiintyy siikaa, muikkua, ahventa, haukea, madetta, kuhaa ja järvitaimenia sekä muutamia särkikaloja. | |||
Tyypillisesti karujen järvien linnustoon kuuluu kuikka. Alueella on myös sorsalintuja kuten telkkää ja sinisorsaa sekä lokkilinnustoon kuuluvia lintuja kuten kalalokki, selkälokki sekä kalatiira. Iso-Vihtarin kivikkorannoilla viihtyy myös rantasipi sekä västäräkki. | |||
Iso-Vihtarin alueella on tavattu nisäkäslajeista muun muassa majavaa ja hirveä. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Iso-Vihtarin alueella on jonkunverran loma-asutusta ja järvi on suosittu kalastuspaikka. Piirolanlahti on erityisesti kalastajien suosiossa. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Vihtari Iso-Vihtari (wikipedia.fi)] | |||
*[https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihtari Vihtarin kylä Heinävedellä (wikipedia.fi)] | |||
*[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/EtelaSavo/Toimenpideohjelmat_ja_toimenpiteiden_toteutus Etelä-Savon vesien toimenpideohjelmat (ymparistö.fi)] | |||
Nykyinen versio 14. heinäkuuta 2015 kello 12.12
Järven erityispiirteet
Iso-Vihtari on 662,19 ha kokoinen järvi Heinävedellä, Etelä-Savossa. Rantaviivaa Iso-Vihtarilla on 52,69 km. Iso-Vihtari laskee pohjoisosastaan Kermajärveen ja täten kuuluu Kermajärven vesistöalueeseen, päävesistönään Vuoksi. Iso-Vihtarin syvin kohta löytyy Piirolanlahdelta, jossa veden syvyys on hieman yli 30 metriä.
Järvi on puhdasvetinen sekä karu ja sen ekologinen tila on erinomainen.
Heinäveden kunnassa sijaitsee myös Pieni Vihtari-niminen järvi, jonka pinta-ala on 194,86 ha.
Nykytila ja suojelu
Iso-Vihtari on karu, vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on erinomainen. Järven vesi on kirkasta ja vain hieman väriltään rusehtavaa. Iso-Vihtarin vedenlaatua on seurattu Vihtarinniemestä itään olevasta syvänteestä.
Iso-Vihtarin edustalla on niukalti hiekkarantaa, kalliorantamaisen kivikkoista ja karua metsämaata. Rantakasvillisuus on niukkaa.
Lahdenpohjukoissa esiintyy luhtaisia rantoja, joissa kasvaa ruoho-saraluhtaa. Lajistoon kuuluu myös muun muassa kastikat, järvikorte ja –ruoko, kurjenjalka, rentukkaa sekä pullosaraa. Järvellä esiintyy myös järvisätkintä sekä kelluslehtisinä ulpukkaa.
Iso-Vihtarin Luvelan louhikko on valittu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi karun, rantaan asti ulottuvan louhin vuoksi. Myös Iso-Purunlahden rantaluhta on paikallisesti arvokas kohde. Pieni Purunlahden ja Humalniemen louhikot ja kalliojyrkänteet ovat myös tärkeä, säilytettävä elinympäristö.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen iski rapurutto 1990-luvulla. 2000-luvulla rapuja on istutettu lisää. Järvessä esiintyy siikaa, muikkua, ahventa, haukea, madetta, kuhaa ja järvitaimenia sekä muutamia särkikaloja.
Tyypillisesti karujen järvien linnustoon kuuluu kuikka. Alueella on myös sorsalintuja kuten telkkää ja sinisorsaa sekä lokkilinnustoon kuuluvia lintuja kuten kalalokki, selkälokki sekä kalatiira. Iso-Vihtarin kivikkorannoilla viihtyy myös rantasipi sekä västäräkki. Iso-Vihtarin alueella on tavattu nisäkäslajeista muun muassa majavaa ja hirveä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Iso-Vihtarin alueella on jonkunverran loma-asutusta ja järvi on suosittu kalastuspaikka. Piirolanlahti on erityisesti kalastajien suosiossa.
