Kyntöjärvi (35.593.1.015)
Kyntöjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kyntöjärvi sijaitsee Nopanperän kylän länsipuolella ja laskee vetensä [[Työläjärvi (35.593.1.013)|Työläjärven]] kautta [[Karhejärvi (35.593.1.001)|Karhejärveen]]. Kyntöjärven valuma-alue on varsin pieni järven tilavuuteen nähden, ja veden vaihtuvuus onkin siksi hidasta. Valuma-alue on pääosin suo- ja metsämaastoa. Järven etelä- ja länsipuolella on myös peltoa. Haja-asutusta on valuma-alueella vain vähän. | |||
Maksimisyvyys: 13,5 m | |||
Veden keskiviipymä: 626 vrk | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys</small> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Kyntöjärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1990. | |||
Peruslaadultaan Kyntöjärven vesi on kirkasta, melko vähähumuksista ja vähäravinteista. Veden humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivesien luonnontasolla. | |||
Ravinnetaso on luonnontilaisten järvien tasolla, joten valuma-alueella sijaitsevilta peloilta ei näyttäisi kohdistuvan järveen voimakasta hajakuormitusta. Fosforipitoisuus oli pintavedessä vain 11 µg/l ja typpipitoisuus 590 µg/l. Syvemmälle siirryttäessä ravinnetaso kohosi lähinnä aineiden sedimentaation takia. | |||
Happitilanne oli alkutalvella 1990 erittäin hyvä. Pintavedessä happipitoisuus oli 11,0 mg/l ja pohjan lähelläkin 3,8 mg/l. Happitilanne on pysynyt todennäköisesti hyvänä lopputalvellakin. | |||
Kyntöjärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on kirkasta, lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Lisäksi rehevyystaso on luonnontilaisten järvien tasolla. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007</small> | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 09.15
Järven erityispiirteet
Kyntöjärvi sijaitsee Nopanperän kylän länsipuolella ja laskee vetensä Työläjärven kautta Karhejärveen. Kyntöjärven valuma-alue on varsin pieni järven tilavuuteen nähden, ja veden vaihtuvuus onkin siksi hidasta. Valuma-alue on pääosin suo- ja metsämaastoa. Järven etelä- ja länsipuolella on myös peltoa. Haja-asutusta on valuma-alueella vain vähän.
Maksimisyvyys: 13,5 m
Veden keskiviipymä: 626 vrk
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kyntöjärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1990.
Peruslaadultaan Kyntöjärven vesi on kirkasta, melko vähähumuksista ja vähäravinteista. Veden humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivesien luonnontasolla.
Ravinnetaso on luonnontilaisten järvien tasolla, joten valuma-alueella sijaitsevilta peloilta ei näyttäisi kohdistuvan järveen voimakasta hajakuormitusta. Fosforipitoisuus oli pintavedessä vain 11 µg/l ja typpipitoisuus 590 µg/l. Syvemmälle siirryttäessä ravinnetaso kohosi lähinnä aineiden sedimentaation takia.
Happitilanne oli alkutalvella 1990 erittäin hyvä. Pintavedessä happipitoisuus oli 11,0 mg/l ja pohjan lähelläkin 3,8 mg/l. Happitilanne on pysynyt todennäköisesti hyvänä lopputalvellakin.
Kyntöjärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on kirkasta, lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Lisäksi rehevyystaso on luonnontilaisten järvien tasolla.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007
