Sahajärvi (81.057.1.033)
Sahajärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin] on kirjattu kaksi havaintoa Sahajärveen liittyen. | |||
Lähellä Sahajärveä Sahaojan varrella on sijainnut 1700-luvun lopulla saha ja pärehöyläämö. Näistä on edelleen havaittavia kivirakenteita. | |||
Sahajärven rannassa on myös betonista rakennettu pato ja siihen liittyvä rautainen sulkuluukku. Tämä jäänne on Nygårdin eli Histan kartanon pärehöylästä, joka toimi paikalla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 25. toukokuuta 2014 kello 19.51
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Sahajärvi sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen vesistössä Espoossa Uudenmaan maakunnassa Mankinjoen valuma-alueella. Sen pinta-ala on 0,552 km² ja se on Suomen 6:sta Sahajärvestä toiseksi suurin.
Järvellä on rantaviivaa 5,2 km. Järven keskisyvyys on 3,0m ja suurin syvyys on 6,5 m.Järven pohjoisosassa on saari, Torsö, jonka pinta-ala on 0,01 km².
Sahajärven länsiosaan laskee oja, josta järveen tulee vesiä Siikajärvestä ja Heinäslammesta. Sahajärven itapuolelta laskee Sahajoki Nuuksion Pitkäjärveen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin on kirjattu kaksi havaintoa Sahajärveen liittyen.
Lähellä Sahajärveä Sahaojan varrella on sijainnut 1700-luvun lopulla saha ja pärehöyläämö. Näistä on edelleen havaittavia kivirakenteita.
Sahajärven rannassa on myös betonista rakennettu pato ja siihen liittyvä rautainen sulkuluukku. Tämä jäänne on Nygårdin eli Histan kartanon pärehöylästä, joka toimi paikalla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
