Elkiänjärvi (09.003.1.014)
Elkiänjärvi on pieni järvi Urpalanjoki (09) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Elkiänjärven vesi on hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. | |||
Järvi on ollut osa Urpalanjoen vesistön kunnostushanketta ja pakalliset asukkaat ovat olleet kovin huolissaan järvensä tilasta sekä tulevaisuudesta. Vapaaehtoisvoimin on pyritty ehkäisemään järven rehevöitymistä ja säilyttämään järven virkistyskäyttöarvo tulevaisuudessakin. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Elkiänjärven kalalajeihin kuuluu luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Sinne on myös onnistuneesti istutettu planktonsiikaa ja lohta. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä [http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/ Suo-Anttilan kylä]. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat [http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/vsv/vsv.html Vaskivuoren kalliomaalaukset] ja Mustaniemen asuinpaikka ajalta, jolloin ei käytetty saviruukkuja. | |||
Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin [http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/kylan-historia/lusikkovuoren-luola/ Lusikkovuori] on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2014 kello 16.41
Järven erityispiirteet
Elkiänjärvi sijaitsee Luumäellä, Suo-Anttilan kylässä. Se on kooltaan noin 180 ha laajuinen ja rantaviivaa sillä on noin 10 km. Järvi kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Elkiänjärvion hyvin matala järvi. Keskisyvyys on vain noin 1 m ja syvinkin kohta vain 1,5 m. Maisemallisesti järvi on hyvin vaihteleva. Toisaalta rannasta nousee jyrkkiä kallioita ja tosaalta osa rannoista on laajoja matalia ruohikkoalueita.
Nykytila ja suojelu
Elkiänjärven vesi on hapanta, ruskeaa ja humuspitoista.
Järvi on ollut osa Urpalanjoen vesistön kunnostushanketta ja pakalliset asukkaat ovat olleet kovin huolissaan järvensä tilasta sekä tulevaisuudesta. Vapaaehtoisvoimin on pyritty ehkäisemään järven rehevöitymistä ja säilyttämään järven virkistyskäyttöarvo tulevaisuudessakin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Elkiänjärven kalalajeihin kuuluu luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Sinne on myös onnistuneesti istutettu planktonsiikaa ja lohta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä Suo-Anttilan kylä. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi.
Tarut ja tositarinat
Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat Vaskivuoren kalliomaalaukset ja Mustaniemen asuinpaikka ajalta, jolloin ei käytetty saviruukkuja.
Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin Lusikkovuori on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja.
