Syvä-Sarkanen (14.982.1.041)
Syvä-Sarkanen on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. | |||
Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi. | |||
Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti. | |||
Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Taruna liikkuu huhu järveltä saadusta jättihauesta puolivuosisataa sitten. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
[http://www.kalapaikka.net/syva-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68741.asp Kalastus luvat] | |||
Nykyinen versio 29. elokuuta 2014 kello 00.52
Järven erityispiirteet
Syvä-Sarkanen sijaitsee [[Kouvolassa]] Kymenlaakson maakunnassa. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)
Nykytila ja suojelu
Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi. Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti. Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu.
Tarut ja tositarinat
Taruna liikkuu huhu järveltä saadusta jättihauesta puolivuosisataa sitten.
