Pitkäsjärvi (56.003.1.004)
Pitkäsjärvi on pieni järvi Piehinkijoki (56) -päävesistössä.
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Pitkäsjärvi sijaitsee Raahessa Piehinkijoen latvoilla. Se on noin 900 metriä pitkä ja 250 metriä leveä suojärvi, jonka korkeus 102,7 metriä merenpinnasta. Vesi on ruskeaa ja näkyvyys vedessä on tuskin puolta metriä. Lähes luonnontilassa oleva Pitkäsjärvi kuuluu Pitkäsnevan Natura-suojelualueeseen. Järven eteläpuolen soita on aikoinaan ojitettu, mutta nyt ojia on tukittu. Kesällä 2011 talkoolaiset tukkivat alueella ojia ja kunnostivat lähteitä. Myöhemmin ojia on tukittu kaivinkoneella. Vielä 1950-luvun kartoissa järvi on nimellä Pitkäisjärvi. | Pitkäsjärvi sijaitsee Raahessa Piehinkijoen latvoilla. Se on noin 900 metriä pitkä ja 250 metriä leveä suojärvi, jonka korkeus 102,7 metriä merenpinnasta. Vesi on ruskeaa ja näkyvyys vedessä on tuskin puolta metriä. Järven keskisyvyys on alle 1,5 metriä ja pohja on mutaa. Lähes luonnontilassa oleva Pitkäsjärvi kuuluu Pitkäsnevan Natura-suojelualueeseen. Järven eteläpuolen soita on aikoinaan ojitettu, mutta nyt ojia on tukittu. Kesällä 2011 talkoolaiset tukkivat alueella ojia ja kunnostivat lähteitä. Myöhemmin ojia on tukittu kaivinkoneella. Vielä 1950-luvun kartoissa järvi on nimellä Pitkäisjärvi. | ||
Pitkäsjärvestä 250 metriä etelään sijaitsee Pitkäslähde. Se on erikoinen lähdekumpumuodostuma, joita on vain muutama Suomessa. Lähde sijatsee noin kolme metriä ympäröivää rämettä korkeammalla ja on halkaisijaltaan | Pitkäsjärvestä 250 metriä etelään sijaitsee Pitkäslähde. Se on erikoinen lähdekumpumuodostuma, joita on vain muutama Suomessa. Lähde sijatsee noin kolme metriä ympäröivää rämettä korkeammalla ja on halkaisijaltaan 5-6 metriä. Lähde on ainakin kolme metriä syvä ja vesi on kirkasta. Pohjalla runsaasti isonäkinsammalta. Lähtestä lähtee pieni laskuoja itään ja sen varrella kasvaa maariankämmekkää ja suo-ohdaketta. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Pitkäsjärvi kuuluu Natura suojelualueeseen ja sijaitsee Metsähallituksen mailla. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven rannoilla ei ole asutusta ja lähimpään vapaa-ajan asutoon on yli kilometri. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
http://www.kirjastovirma.fi/luontopaikkaopas/vihanti/pitkasneva | |||
Nykyinen versio 23. syyskuuta 2018 kello 18.15
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Pitkäsjärvi (56.003.1.004)/Pitkäsojan suu
Rantanäkymä
Järven erityispiirteet
Pitkäsjärvi sijaitsee Raahessa Piehinkijoen latvoilla. Se on noin 900 metriä pitkä ja 250 metriä leveä suojärvi, jonka korkeus 102,7 metriä merenpinnasta. Vesi on ruskeaa ja näkyvyys vedessä on tuskin puolta metriä. Järven keskisyvyys on alle 1,5 metriä ja pohja on mutaa. Lähes luonnontilassa oleva Pitkäsjärvi kuuluu Pitkäsnevan Natura-suojelualueeseen. Järven eteläpuolen soita on aikoinaan ojitettu, mutta nyt ojia on tukittu. Kesällä 2011 talkoolaiset tukkivat alueella ojia ja kunnostivat lähteitä. Myöhemmin ojia on tukittu kaivinkoneella. Vielä 1950-luvun kartoissa järvi on nimellä Pitkäisjärvi.
Pitkäsjärvestä 250 metriä etelään sijaitsee Pitkäslähde. Se on erikoinen lähdekumpumuodostuma, joita on vain muutama Suomessa. Lähde sijatsee noin kolme metriä ympäröivää rämettä korkeammalla ja on halkaisijaltaan 5-6 metriä. Lähde on ainakin kolme metriä syvä ja vesi on kirkasta. Pohjalla runsaasti isonäkinsammalta. Lähtestä lähtee pieni laskuoja itään ja sen varrella kasvaa maariankämmekkää ja suo-ohdaketta.
Nykytila ja suojelu
Pitkäsjärvi kuuluu Natura suojelualueeseen ja sijaitsee Metsähallituksen mailla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla ei ole asutusta ja lähimpään vapaa-ajan asutoon on yli kilometri.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
http://www.kirjastovirma.fi/luontopaikkaopas/vihanti/pitkasneva
