Kerpuajärvi (65.535.1.002)
Kerpuajärvi on pieni järvi Kemijoki (65) -päävesistössä.
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
||
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven | Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven rantametsät ovat itärannalla koivuvaltaisia kangasmetsiä, muutoin soista rämettä - korpea, jonka reunassa kapea koivuvyöhyke. Rantapensaikkovyöhyke on matalahko, leveydeltään alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Kerpuajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järven saraikossa valtalajeja pullosara (Carex rostrata) ja vesisara (Carex aquatilis). Kasvusto on paikoitellen pelkästään järvikortetta, paikoitellen saravaltaista. Myös raatetta kasvaa siellä täällä. Mosaiikkimaisuutta kasvillisuudessa on vain vähän. Vesirajassa on kapea vyöhyke viiltosara (Carex acuta) kasvustoja. Upos- ja kelluslehtisen kasvillisuuden valtalajina lumme, jota kasvaa runsaasti koko järven alueella. Runsaasti esiintyy myös uistinvitaa ja vesisammalkasvustoja on paljon ympäri järven. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven virkistyskäyttö painottunee vesilintujen metsästykseen. Järven rantaniityillä on aiemmin harjoitettu niittytaloutta. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kerpuajarvi%286166%29 Ympäristö.fi] | |||
Nykyinen versio 11. elokuuta 2015 kello 14.42
Järven erityispiirteet
Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven rantametsät ovat itärannalla koivuvaltaisia kangasmetsiä, muutoin soista rämettä - korpea, jonka reunassa kapea koivuvyöhyke. Rantapensaikkovyöhyke on matalahko, leveydeltään alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke.
Nykytila ja suojelu
Kerpuajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven saraikossa valtalajeja pullosara (Carex rostrata) ja vesisara (Carex aquatilis). Kasvusto on paikoitellen pelkästään järvikortetta, paikoitellen saravaltaista. Myös raatetta kasvaa siellä täällä. Mosaiikkimaisuutta kasvillisuudessa on vain vähän. Vesirajassa on kapea vyöhyke viiltosara (Carex acuta) kasvustoja. Upos- ja kelluslehtisen kasvillisuuden valtalajina lumme, jota kasvaa runsaasti koko järven alueella. Runsaasti esiintyy myös uistinvitaa ja vesisammalkasvustoja on paljon ympäri järven.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven virkistyskäyttö painottunee vesilintujen metsästykseen. Järven rantaniityillä on aiemmin harjoitettu niittytaloutta.
