Kuusjärvi (35.341.1.005)
Kuusjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kuusjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Parkkuun kylän eteläpuolella. Valuma-alue on laaja, sillä Parkusjoen alaosan ja yläosan vesistöalueiden vedet laskevat Kuusjärveen. Kuusjärvi laskee [[Jakama (35.341.1.001)|Jakaman]] kautta [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärveen]]. Veden vaihtuvuus on Kuusjärvessä nopeaa, sillä keskiviipymä on vain kolme kuukautta. Peruskartan mukaan valuma-alue on metsävaltainen ja karu. Valuma-alueella sijaitsee lisäksi peltoa ja haja-asutusta. | |||
Maksimisyvyys: 9,4 m | |||
Veden keskiviipymä: 114 vrk | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 12.52
Järven erityispiirteet
Kuusjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Parkkuun kylän eteläpuolella. Valuma-alue on laaja, sillä Parkusjoen alaosan ja yläosan vesistöalueiden vedet laskevat Kuusjärveen. Kuusjärvi laskee Jakaman kautta Näsijärveen. Veden vaihtuvuus on Kuusjärvessä nopeaa, sillä keskiviipymä on vain kolme kuukautta. Peruskartan mukaan valuma-alue on metsävaltainen ja karu. Valuma-alueella sijaitsee lisäksi peltoa ja haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 9,4 m
Veden keskiviipymä: 114 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kuusjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1998, 2001 ja 2009. Näytteitä on otettu kolmelta eri havaintopaikalta.
Kuusjärven vedenlaatu on vaihdellut tutkittuina ajankohtina voimakkaasti, mikä on seurausta lyhyestä keskiviipymästä. Veden väri on vaihdellut ruskeasta erittäin ruskeaan ja humusleima kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahvasta voimakkaaseen. Veden pH on ollut alhaisimmillaan talvisin hapahko, mutta kesäisin veden pH on kohonnut levien perustuotannon ansiosta järvivesien normaalille tasolle. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karuuden vuoksi alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko tai välttävä.
Myös ravinnetaso on vaihdellut voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa. Alhaisimmillaan fosforipitoisuudet ovat olleet lähellä karujen vesien tasoa ja suurimmillaan kohonneet lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontilaisia järvivesiä suuremmat.
Happitaloudessa on todettu sekä talvisin että kesäisin ongelmia. Talvisin pohjan lähellä on todettu happikato, ja kesälläkin happi oli kulunut tutkittuna ajankohtana vähiin. Pelkistävien olosuhteiden seurauksena on todettu sisäistä kuormitusta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ovat kohonneet selvästi pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania on vapautunut pohjasedimentistä. Levää todettiin kesällä 2001 Kuusjärven eteläosassa reheville vesille ominaisesti ja Hevossaaren pohjoispuolella jopa erittäin reheville vesille ominaisesti.
Kuusjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden runsashumuksisuus, lievä rehevyys sekä veden hapahko luonne. Myös todetut happitalouden häiriöt heikentävät laatua.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
