Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
Pieni-Vasarainen on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m. | Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m. | ||
Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraisessa]]. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] 183.3. Varrenvesi on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatioj%C3%A4rvi ns. bifurkaatiojärvi] eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan | Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraisessa]]. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] 183.3. Varrenvesi on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatioj%C3%A4rvi ns. bifurkaatiojärvi] eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan. Varrenvesi kuuluu Pieni-Vasaraisen tapaan Vesankajärven valuma-alueeseen, mutta ajoittain Varrenvesi laskee vesiään myös [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärven]] valuma-alueen suuntaan. | ||
== | ==Vedenlaadun kehitys, nykytila ja suojelu== | ||
Pieni-Vasaraisesta on olemassa vedenlaatutietoja vuodelta 1989. Elokuun 1. päivänä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta otettiin näytteet 1 metrin ja 4 metrin syvyyksistä. Vesi todettiin happamaksi: pH-arvot olivat 1 metrissä 6,4 ja 4 metrissä 5,8. Alusvedessä havaittiin hapettomuutta. Veden väriluku oli 1 metrissä 120 mgPt/l ja 4 metrissä 160 mgPt/l, eli kyseessä on väriltään erittäin ruskea vesi. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvästi. Ruskea väri johtuu humuksesta, joka on peräisin valuma-alueen soilta. Fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltiin reheväksi: 1 metrissä pitoisuus oli 26 μg/l ja 4 metrissä 31 μg/l. | |||
Pieni-Vasarainen määriteltiin tuolloin keskiravinteiseksi eli mesotrofiseksi järveksi. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 19: | Rivi 21: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/projektit/vesihuoltohanke1/etusivu/ Jätevesineuvontaa kiinteistöille](Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK) | |||
Nykyinen versio 13. lokakuuta 2016 kello 08.07
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie etelään
Näkymä Vertaalantieltä Va...
Järven perustiedot ja erityispiirteet
Pieni-Vasarainen on Vesankajärven valuma-alueen latvajärvi Vertaalan kylän tuntumassa Jyväskylän länsiosassa. Koska kyseessä on latvajärvi, on Pieni-Vasaraisen oma valuma-alue pieni. Mörkösuo laskee Mörkölammen kautta Pieni-Vasaraiseen. Myös Pienimäen pohjoispuolella olevilta suoalueilta laskee vesiä järveen.
Järviallas on muodoltaan pitkä ja kapea: sen pohjois-eteläsuuntainen pituus on noin 1,3 km. Levein kohta sijaitsee järven pohjoispäässä ollen leveimmältä kohdaltaan reilu 350 m. Rantaviivaa on Pieni-Vasaraisella Suomen ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan 3,25 km. Pinta-alaa sillä on 0,23 km².
Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m.
Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, Vasaraisessa. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan Varrenveden 183.3. Varrenvesi on ns. bifurkaatiojärvi eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan. Varrenvesi kuuluu Pieni-Vasaraisen tapaan Vesankajärven valuma-alueeseen, mutta ajoittain Varrenvesi laskee vesiään myös Tuomiojärven valuma-alueen suuntaan.
Vedenlaadun kehitys, nykytila ja suojelu
Pieni-Vasaraisesta on olemassa vedenlaatutietoja vuodelta 1989. Elokuun 1. päivänä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta otettiin näytteet 1 metrin ja 4 metrin syvyyksistä. Vesi todettiin happamaksi: pH-arvot olivat 1 metrissä 6,4 ja 4 metrissä 5,8. Alusvedessä havaittiin hapettomuutta. Veden väriluku oli 1 metrissä 120 mgPt/l ja 4 metrissä 160 mgPt/l, eli kyseessä on väriltään erittäin ruskea vesi. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvästi. Ruskea väri johtuu humuksesta, joka on peräisin valuma-alueen soilta. Fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltiin reheväksi: 1 metrissä pitoisuus oli 26 μg/l ja 4 metrissä 31 μg/l. Pieni-Vasarainen määriteltiin tuolloin keskiravinteiseksi eli mesotrofiseksi järveksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Jätevesineuvontaa kiinteistöille(Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK)
