Ero sivun ”Vesankajärvi (14.286.1.001)” versioiden välillä
(16 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]]. Niiden välissä on luonnollisesti Väli-Vesanka. | ||
+ | |||
+ | [[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen. | ||
+ | |||
+ | Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %. | ||
+ | |||
+ | Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä. | ||
+ | |||
+ | Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Vesangan uimaranta] Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | *Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016. | ||
+ | *Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002. | ||
+ | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesankaj%C3%A4rvi Vesankajärvi] (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.) |
Nykyinen versio 11. lokakuuta 2016 kello 14.06
Järvi
Nimi: Vesankajärvi
Järvinumero: 14.286.1.001
Vesistöalue: Vesankajärven valuma-alue (14.286)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 202,88 ha
Syvyys: 22 m
Keskisyvyys: 5,05 m
Tilavuus: 10 247 300 m³0,0102 km³ <br />10 247 300 000 l <br />
Rantaviiva: 15,31 km15 310 m <br />
Korkeustaso: 145,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi. Niiden välissä on luonnollisesti Väli-Vesanka.
Muuratjärven valuma-alueeseen kuuluva Iso-Musta laskee Vasaraiseen ja edelleen Kolujärven ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja Vähä-Vesankaan. Myös Kalliojärvi laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.
Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.
Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.
Nykytila ja suojelu
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.
Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vesangan uimaranta Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
- Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.
- Vesankajärvi (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)