Väkevänjärvi (09.001.1.006)
Väkevänjärvi on pieni järvi Urpalanjoki (09) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (11 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ylämaalla, rajan pinnassa, sijaitseva Väkevänjärvi kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Sillä on rantaviivaa vajaat 25 km. | |||
Väkevänjärvi muodostuu kahdesta syvännealueesta ollen kuitenkin pääosin matala. Keskisyvyys noin 2,5 m ja syvin kohta 12 m. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Väkevänjärven vesi on hyvin tummaa ja sameaa. Vesistö on lievästi hapan ja rehevöitynyt. Alusvedessä on havaittu happivajausta ja jopa happikatoa vuoden 1993 Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan. Väkevänjärven käyttökelpoisuusluokitus oli vuonna 1993 välttävä ja kalavesiluokitus tyydyttävä. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Väkevänjärven luontaiseen kalakantaan kuuluvat ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made, kiiski, sorva, säyne, ja ruutana. Järveen on lisäksi istutettu Kuhaa, planktonsiikaa, harjusta ja haukea. Kuhakanta on ollut nousussa. | |||
Väkevänjärven ja Salajärven välisessä salmessa sijaitsee [http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=769 Nurmelan lintutorni]. Paikalla on nähty harvinaisuuksia, kuten kiljukotka. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 12: | Rivi 19: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
Tiitinen, Vesa, Saukkonen, Pentti 1993. Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. | |||
http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/KHSKKK93.pdf. Luettu 13.8.2014. | |||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2014 kello 09.12
Järven erityispiirteet
Ylämaalla, rajan pinnassa, sijaitseva Väkevänjärvi kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Sillä on rantaviivaa vajaat 25 km.
Väkevänjärvi muodostuu kahdesta syvännealueesta ollen kuitenkin pääosin matala. Keskisyvyys noin 2,5 m ja syvin kohta 12 m.
Nykytila ja suojelu
Väkevänjärven vesi on hyvin tummaa ja sameaa. Vesistö on lievästi hapan ja rehevöitynyt. Alusvedessä on havaittu happivajausta ja jopa happikatoa vuoden 1993 Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan. Väkevänjärven käyttökelpoisuusluokitus oli vuonna 1993 välttävä ja kalavesiluokitus tyydyttävä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Väkevänjärven luontaiseen kalakantaan kuuluvat ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made, kiiski, sorva, säyne, ja ruutana. Järveen on lisäksi istutettu Kuhaa, planktonsiikaa, harjusta ja haukea. Kuhakanta on ollut nousussa.
Väkevänjärven ja Salajärven välisessä salmessa sijaitsee Nurmelan lintutorni. Paikalla on nähty harvinaisuuksia, kuten kiljukotka.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Tiitinen, Vesa, Saukkonen, Pentti 1993. Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/KHSKKK93.pdf. Luettu 13.8.2014.
