Kirkkojärvi (24.021.1.005)
Kirkkojärvi on keskikokoinen järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Kirkkojärvi on keskikokoinen järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (13 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kirkkojärven valuma-alueen pinta-ala on 52 825 ha, ja se koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesimuodostumia on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7 %, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä (723,1 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.<ref>LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)</ref> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 10: | Rivi 11: | ||
Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin. | Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin. | ||
Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7, | Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2–8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi. | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013 | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Päivitetty 13.7.2018 | Päivitetty 13.7.2018 | ||
<gallery widths= | <gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption="Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2023"> | ||
Kirkkojärvi_(24.021.1.005)_kokonaisfosfori.jpg | |||
Kirkkojärvi_(24.021.1.005)_kokonaistyppi.jpg | |||
Kirkkojärvi_(24.021.1.005)_klorofylli.jpg | |||
Kirkkojärvi_(24.021.1.005)_näkösyvyys.jpg | |||
Kirkkojärvi_(24.021.1.005)_happi_pinta.jpg | |||
Kirkkojärvi_(24.021.1.005)_happi_pohja.jpg | |||
</gallery> | </gallery> | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 | ||
Päivitetty | Päivitetty 27.6.2023 | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
<references/> | |||
15 802 400 m³ <br />0,0158 km³ <br />15 802 400 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kirkkojärven valuma-alueen pinta-ala on 52 825 ha, ja se koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesimuodostumia on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7 %, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä (723,1 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.[1]
Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.
Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.
Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.
Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2–8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013
Päivitetty 13.7.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 27.6.2023
Sivua on viimeksi muutettu 22. toukokuuta 2025 kello 14.13.


