Hepojärvi (32.007.1.001)
Hepojärvi on pieni järvi Sirppujoki (32) -päävesistössä.
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Hepojärvi kuuluu Sirppujoen | Hepojärvi kuuluu Sirppujoen valuma-alueeseen. Kalastusoikeuksista Hepojärvellä päättää osakaskuntien yhteenliittymä, Hepojärvi-seura. Hepojärvessä elävät useimmat suomalaiset järvikalat. Valitettavasti made on parikymmentä vuotta sitten kadonnut. Lahnat ja ahvenet ovat kääpiöityneet ravinnon puutteesta, mutta vuodesta 2000 alkanut hoitokalastaminen Weke-katiskoin viidellä eri kesämökillä näkyy ahventen koon kasvussa. Hoitokalastuksella ja petokalojen istutuksilla on ennen muuta ennaltaehkäisty sinileväkasvustojen muodostumista. Järvessä on yhä alkuperäinen jokirapukanta, joka kuitenkin määrällisesti romahti jo 80-luvulla. Syinä lienevät minkit, metsin ojitusten tuomat pohjalietteet, limalevä ja ryöstöravustus. Kantaa on yritetty elvyttää istutuksin ja suojapaikkoja rakentamalla. Laskuojan perkausyhtymä rakennutti järveen vuonna 2008 padon, jonka ansiosta veden pinnan korkeusvaihtelut vähenivät, ja järvessä pysyy veden pinta vuonna 1999 neuvotellulla korkeammalla tasolla, mikä on osaltaan entisestään parantanut veden laatua, joka oli huonoimmillaan 80-luvulla. Veden puhtaus ja kirkkaus on saatu palautettua hyvälle tasolle. Järvellä on kaupungin uimaranta, ja viranomainen seuraa veden laatua. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 27. kesäkuuta 2023 kello 05.33
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Hepoj%C3%A4rvi-ObsICE-202012230814-35.jpg)
Järven erityispiirteet
Hepojärvi on matala, suurin syvyys viitisen metriä. Vesi on luonnostaan tummaa, mutta puhdasta ja kirkasta. Rannoilla on parikymmentä kesämökkiä, jotka ovat pieniä ja vaatimattomia kesäasuntoja. Mökeillä ei ole sähköä, sähköä ei tule yhdenkään kylän suunnalta. Järvellä on kaupungin uimaranta.
Nykytila ja suojelu
Kaupungin uimaranta, Hepojärventie 144, karttakoordinaatit N 60° 53.2882' E 21° 52.0626'. Valoisa pohjoispuolinen nurmiranta, hiekkapohja, iso uimalaituri, kaksi pukukoppia, parkkialue, huussi ja jätekeräyspiste. Pitkältä ja leveältä laiturilta on laajat näkymät lähes koko järvelle.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hepojärvi kuuluu Sirppujoen valuma-alueeseen. Kalastusoikeuksista Hepojärvellä päättää osakaskuntien yhteenliittymä, Hepojärvi-seura. Hepojärvessä elävät useimmat suomalaiset järvikalat. Valitettavasti made on parikymmentä vuotta sitten kadonnut. Lahnat ja ahvenet ovat kääpiöityneet ravinnon puutteesta, mutta vuodesta 2000 alkanut hoitokalastaminen Weke-katiskoin viidellä eri kesämökillä näkyy ahventen koon kasvussa. Hoitokalastuksella ja petokalojen istutuksilla on ennen muuta ennaltaehkäisty sinileväkasvustojen muodostumista. Järvessä on yhä alkuperäinen jokirapukanta, joka kuitenkin määrällisesti romahti jo 80-luvulla. Syinä lienevät minkit, metsin ojitusten tuomat pohjalietteet, limalevä ja ryöstöravustus. Kantaa on yritetty elvyttää istutuksin ja suojapaikkoja rakentamalla. Laskuojan perkausyhtymä rakennutti järveen vuonna 2008 padon, jonka ansiosta veden pinnan korkeusvaihtelut vähenivät, ja järvessä pysyy veden pinta vuonna 1999 neuvotellulla korkeammalla tasolla, mikä on osaltaan entisestään parantanut veden laatua, joka oli huonoimmillaan 80-luvulla. Veden puhtaus ja kirkkaus on saatu palautettua hyvälle tasolle. Järvellä on kaupungin uimaranta, ja viranomainen seuraa veden laatua.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Hepojärvi-seura
Mikä on Hepojärvi-seura
Hepojärvi-seura on Laitilan kylien Haaro, Kaivola ja Leinmäki yhteisten alueitten osakaskuntien yhteenliittymä eli vesialueen omistajien rekisteröity yhdistys, jonka toimialue on Hepojärvi.
Yhdistyksen perustamistarve lähti kesämökkiläisten tarpeesta toimia yhdessä ennen kaikkea järven veden laatuun vaikuttavien asioitten puolesta. Laitilan kaupunginhallitukselle jätettiin vuonna 1989 kesäasukkaiden allekirjoittama kirje, jossa pyydettiin tekemään selvitystyö siitä, keillä on oikeus yhteisiin vesialueisiin. Turun kalastuspiiri teetätti työn Varsinais-Suomen maanmittaustoimistolla.
Vuonna 1995 kaikkien kylien yhteisten alueitten osakkaat saivat kutsun kokoukseen, jossa vahvistettiin osakasluettelot ja suoritettiin kylien välinen rajanveto Hepojärvessä.
Osakaskokousten yhteydessä saatujen osoitetietojen perusteella kutsuttiin kaikki alussa mainittujen kylien yhteisten alueitten omistajat kunkin kylän kalastuskunnan järjestäytymiskokoukseen. Kaikki kalastuskunnat valitsivat toimitsijamiehen, jolle valtuutettiin vesialueen vuokraaminen perustettavalle järviseuralle kaikin osakaskunnan oikeuksin ja velvollisuuksin. Uuden yhdistyksen perustavassa kokouksessa 1999 kaikkien osakaskuntien toimitsijamiehet allekirjoittivat järviseuran perustamisasiakirjan.
Hepojärvi on kooltaan 27 hehtaaria. Rantakiinteistöjä järvellä on lähes kaksikymmentä. Kaikki rantakiinteistöt ja pari kaivolalaista kiinteistöä ovat liittyneet yhdistyksen jäseniksi. Näin ennen muuta mökkiläiset päättävät kotijärvensä asioista Laitilan Hepojärvellä.
Jäsenkiinteistöjen vuosimaksuilla on vuosittain istutettu petokaloja, ensimmäisinä vuosina haukia, viime vuosina kuhaa. Neljänä vuonna on istutettu myös jokirapua. Yhdistykselle on saatu viisi suurta, pienisilmäistä Wekw-katiskaa hoitokalastukseen. Kerran käytettiin kalastusalueen nuottaa, mutta tulos jäi laihaksi. Istutuksilla ja hoitokalastuksella vaikutetaan veden laadun paranemiseen ja sinilevän ennaltaehkäisyyn.
Yhdistyksen vuosikokouksissa, jotka pidetään vuorottain eri mökeillä, on kuultu ympäristöasioihin liittyviä asiantuntija-puheenvuoroja, ja vakiintuneita ohjelmanumeroita ovat mato-ongintakilpailu ja mölkky-ottelu.
Jussi Vaajasaari, Hepojärvi-seuran puheenjohtaja, puhelin 0440856841
