Harjujärvi (14.939.1.001)
Harjujärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Harjujärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueeseen ja Harjujärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 108 ha ja sen kokonaissyvyys on 9,5 metriä. Järven vesi on pintakerroksissa ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Varsinaista hapettomuutta järvessä ei ole ollut, mutta ajoittain pohjanläheinen vesikerros on erittäin vähähappinen. | |||
Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien tyydyttävä/välttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Harjujärveen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa ja kuhaa. | |||
Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, Valtion ympäristöhallinto. | |||
Versio 27. kesäkuuta 2013 kello 09.13
Järven erityispiirteet
Harjujärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueeseen ja Harjujärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 108 ha ja sen kokonaissyvyys on 9,5 metriä. Järven vesi on pintakerroksissa ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Varsinaista hapettomuutta järvessä ei ole ollut, mutta ajoittain pohjanläheinen vesikerros on erittäin vähähappinen.
Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien tyydyttävä/välttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Harjujärveen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa ja kuhaa.
Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, Valtion ympäristöhallinto.
