Seinäjärvi (42.074.1.002)
Seinäjärvi on keskikokoinen järvi Kyrönjoki (42) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Seinäjärvi on keskikokoinen järvi Kyrönjoki (42) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Linkkejä== | ==Linkkejä== | ||
*[http://www.foreca.fi/Finland/Alavus/Seinajarvi?add=1246113895 Sääasema Virrat Äijänneva] | *[http://www.foreca.fi/Finland/Alavus/Seinajarvi?add=1246113895 Sääasema Virrat Äijänneva] | ||
*[http://www.finwx.net/stations/Virrat-35/ Sääasema FINWX Virrat-35] | |||
17 040 100 m³ <br />0,017 km³ <br />17 040 100 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Seinäjärvi on Suomenselän alueen tummavetinen järvi. Se on muodoltaan tyypillinen suomalainen järvi. Sen muoto selittyy jääkauden jälkivaiheen tapahtumilla eli mannerjään vetäytyessä luoteeseen syntyi matalia harjuja, jotka nyt näkyvät kapeina saarina ja nieminä. Hyviä esimerkkejä ovat pohjoispään Halkosaari ja eteläpään Selkäinsaari ja Hirviniemi. Maankohoamisen takia järven pohjoispää mataloituu ja eteläpää pysyy syvempänä.
Seinäjärven pintaa on laskettu 1930-luvulla, mikä näkyy vieläkin maisemassa selvästi. Järveä kiertää pallekivikko, joka on nykyistä veden pintaa huomattavasti korkeammalla. Vielä 1960-luvulla pallekivikon rannan puoleisilla sivuilla oli paljaita rantahietikoita, mutta sukkession eli kasvillisuuden muutoksen takia ne ovat nykyään sammalten ja jäkälien peitossa. Näin on käynyt myös aikaisemmin paljaiden "rantakallioiden".
Seinäjärvi on tummavetinen, karikkoinen ja matala. Sen ympärillä on suomaastoa. Järvi sijaitsee Suomenselän eteläpäässä. Vakituista asutusta järven ympärillä ei ole kovin paljoa, kesäasuntoja on kaikkiaan noin 100.
Hauki, Ahven, Särki
1950-luvulla Arvi Raiskinmäki kertoi tarinaa, kuinka Isovihan aikana Halkosaareen oli piilotettu aarre. Sen paikka oli juuri sillä kohtaa, missä puut ovat matalampia. Kertoman mukaan juuri aarteen kohdalla voi nähdä aarnitulia.
Sivua on viimeksi muutettu 26. huhtikuuta 2013 kello 19.23.


