Hunttijärvi (19.003.1.014)
Hunttijärvi on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Ilmakuva Hunttijärvestä ei kattanut koko järven alaa, mutta sen perusteella piirrettiin | Ilmakuva Hunttijärvestä ei kattanut koko järven alaa, mutta sen perusteella piirrettiin | ||
havaitut kasvillisuusrajat karttaan. Kasvillisuusrajoja täydennettiin maastokäynneillä | havaitut kasvillisuusrajat karttaan. Kasvillisuusrajoja täydennettiin maastokäynneillä | ||
Hunttijärvessä esiintyy ainakin lahnaa, särkeä, ahventa, kiiskeä, madetta, kuhaa, | |||
haukea ja peledsiikaa. Hunttijärveen on istutettu mm. peledsiikaa, haukea, kuhaa, | |||
harjusta ja täplärapua. Kalastoa tutkittiin koekalastuksella | |||
heinäkuun puolen välin jälkeen. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 10. helmikuuta 2014 kello 15.10
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Saaren_ranta-ObsIMG-202207031040-62c14863a5321.png)
Järven erityispiirteet
Hunttijärven pinta-ala on 1,6 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Hunttijärvi on Mäntsälän järvistä syvin, sen maksimisyvyys on 14,5 m ja keskisyvyyskin 4,8 m. Valuma-alueen pinta-ala on 14,1 km2. Valuma-alueesta noin 30 % on peltoa.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Hunttijärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1989 - 1992, 1994 - 1997 ja tyydyttävä vuosina 2000 - 2003.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hunttijärven vesikasvillisuus on hyvin runsasta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, jossa esiintyy järvikortetta, järviruokoa, saroja, leveälehtistä osmankäämiä, saroja ja heiniä. Näiden edessä on hyvin tiheää ulpukkakasvustoa. Ulpukoiden seassa on paljon uistin- ja ahvenvitaa. Korkeiden kalliorantojen edessä järven itäpuolella ja kivikkorannoilla järven länsipuolella ei näyttäisi olevan paljoakaan kasvillisuutta. Ilmakuva Hunttijärvestä ei kattanut koko järven alaa, mutta sen perusteella piirrettiin havaitut kasvillisuusrajat karttaan. Kasvillisuusrajoja täydennettiin maastokäynneillä
Hunttijärvessä esiintyy ainakin lahnaa, särkeä, ahventa, kiiskeä, madetta, kuhaa, haukea ja peledsiikaa. Hunttijärveen on istutettu mm. peledsiikaa, haukea, kuhaa, harjusta ja täplärapua. Kalastoa tutkittiin koekalastuksella heinäkuun puolen välin jälkeen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Hunttijärven valuma-alueella oli 250 vakituista asukasta ja n. 50 lomamökkiä vuonna 1991. Lomamökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen (2008). Hunttijärven rannalla on kaksi yleistä uimarantaa ja yksi yhteisranta.
