Iidesjärvi (35.214.1.001)
Iidesjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on huono.
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusalueita. Sen kaakkoispäässä on lintutorni. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Versio 27. toukokuuta 2014 kello 14.43
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Iidesj%C3%A4rven_luusua-ObsIMG-202206101407-62a326cbbc8f1.png)
Iidesjärvi (35.214.1.001)/Iidesjärven luusua
10. kesäkuu 2022 14:07
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Tampereen keskustan itäpuolella, Nekalan, Viinikan, Järvensivun ja Vuohenojan kaupunginosien keskellä. Järven keskisyvyys on vähän toista metriä ja pituus vajaa kolme kilometriä ja leveimmillään puoli kilometriä. Iidesjärvi saa osan vedestään Alasjärvestä ja Kaukajärvestä ja laskee Viinikanojan kautta Pyhäjärven Viinikanlahteen.
Nykytila ja suojelu
Järvi kuuluu valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, jota hallinnoi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iidesjärvi on Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi. Sen tunnuslaji on naurulokki, joka pesii järvellä 250-700 parin voimin. Järvi rantoineen on monille linnuille edelleen merkittävä levähdys- ja pesimispaikka. (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Iidesjärven runsaimmat vesilinnut ovat sinisorsa, nokikana ja silkkiuikku. Rantakanoista järvellä on tavattu 2000-luvulla liejukana, luhtakana ja luhtahuitti. Näistä liejukana pesii nykyisin vuosittain. Järvellä yksittäisinä pareina tavattavia lajeja ovat muun muassa lapasorsa, haapana, tukkasotka ja punasotka.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Iidesjärven itäpään ympäristössä tavataan satakieltä. Järven tunnusomaisiin lajeihin kuuluu myös rytikerttunen. Muita ruovikoissa ja puskissa eläviä lintuja ovat ruokokerttunen ja pajusirkku.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Järveä ympäröivä ruovikkojen ja pensaikkojen verkosto on ollut tärkeä muuttoaikaan hyönteissyöjälinnuille, kuten elokuussa pajulinnuille ja kertuille. Syksyisin järvellä tavataan lapinkirvisiä. Kalaisana järvenä Iidesjärvi on vetänyt syksyllä puoleensa erityisesti isokoskeloita. Järven itäpään rantaluhdat keräävät yhä edelleen kevätmuutolla joskus kymmeniäkin liroja.(Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusalueita. Sen kaakkoispäässä on lintutorni.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.Lintupaikkaesittelyjä. WWW-sivu. Luettu 27.5.2014. [1]
