Pitkäjärvi (81.055.1.010)
Pitkäjärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla. | |||
Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 jopa suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 7. kesäkuuta 2014 kello 19.09
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Pitkäjärvi (81.055.1.010)/Hämeenkylän lintutorni
5. elokuu 2015 10:53
Hämeenkylän lintutorni (KI 5.8.2015)
Järven erityispiirteet
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, Pikkujärven kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista sekä Espoon Kurkijärvestä, josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonoja. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen Espoonjoen vesistöön kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on Kvarnbyån lehtopurolaaksonluonnonsuojelualue.
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.
Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä Espoon kaupungin ympäristövalvonnan sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 jopa suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.
