Iso-Salmellinen (14.915.1.024)
Iso-Salmellinen on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Iso Salmellinen on [[Nurmaanjärven valuma-alue (14.915)|Nurmaanjärven valuma-alueeseen]] kuuluva noin 14 hehtaarin kokoinen järvi. Iso Salmellinen laskee pieniä lampia pitkin [[Siikanen (14.984.1.064)|Siikaseen]. Lähivaluma-alue koostuu metsistä ja vähäisistä suoalueista. (Mikkelin kaupunki, 2007) | Iso Salmellinen on [[Nurmaanjärven valuma-alue (14.915)|Nurmaanjärven valuma-alueeseen]] kuuluva noin 14 hehtaarin kokoinen järvi. Iso Salmellinen laskee pieniä lampia pitkin [[Siikanen (14.984.1.064)|Siikaseen]]. Lähivaluma-alue koostuu metsistä ja vähäisistä suoalueista. (Mikkelin kaupunki, 2007) | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Vuoden 2006 vesistömittauksien tulokset kertovat järven ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien olevan tyypillisiä karuhkoille vesistöille. Vesi oli mittauksissa melko humuspitoista, vähäsuolaista ja kevään mittauksessa melko hapanta. Puskurikyvyltään vesi oli tyydyttävää tai välttävää. | Vuoden 2006 vesistömittauksien tulokset kertovat järven ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien olevan tyypillisiä karuhkoille vesistöille. Vesi oli mittauksissa melko humuspitoista, vähäsuolaista ja kevään mittauksessa melko hapanta. Puskurikyvyltään vesi oli tyydyttävää tai välttävää. | ||
Nykyinen versio 6. elokuuta 2014 kello 11.24
Järven erityispiirteet
Iso Salmellinen on Nurmaanjärven valuma-alueeseen kuuluva noin 14 hehtaarin kokoinen järvi. Iso Salmellinen laskee pieniä lampia pitkin Siikaseen. Lähivaluma-alue koostuu metsistä ja vähäisistä suoalueista. (Mikkelin kaupunki, 2007)
Nykytila ja suojelu
Vuoden 2006 vesistömittauksien tulokset kertovat järven ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien olevan tyypillisiä karuhkoille vesistöille. Vesi oli mittauksissa melko humuspitoista, vähäsuolaista ja kevään mittauksessa melko hapanta. Puskurikyvyltään vesi oli tyydyttävää tai välttävää. Happitilanteen osalta vesi oli tyydyttävää (maaliskuu) ja hyvää (heinäkuu). Tosin kummallakin mittauskerralla pohjan tuntumassa havaittiin selvä hapenvajaus. Hygieeniseltä laadultaan ja virkistyskäyttöä ajatellen veden tila luokiteltiin hyväksi. (Mikkelin kaupunki, 2007)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Mikkelin kaupunki, 2007. Mikkelin kaupungin julkaisuja 1/2007. www-julkaisu. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuonna 2006. http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2006_nettiversio.pdf Päivitetty 9.1.2007. Luettu 6.8.2014
