Gräggböle träsket (95.110.1.029)
Gräggböle träsket on pieni järvi Pohjoinen Saaristomeri (95) -päävesistössä.
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Historia== | ==Historia== | ||
Gräggböle träsketin kaltaiset rehevät järvet kehittyvät jo luontaisesti hitaan prosessin kautta kohti luhtaista suota, mutta myös ihmisellä on ollut merkittävä vaikutus järven kehitykseen ja nykyiseen tilaan. Järven pintaa laskettiin 1930-luvulla, jonka takia järven rehevöitymisprosessi nopeutui ja järvi on nykyisin hyvin matala ja rehevöitynyt. | |||
Monin paikoin Gräggböle träsketiä ympäröivät viljelysmaat ulottuivat rantaan saakka, mikä tietysti lisäsi järven ravinnekuormitusta. Myös läheisten asutuksien jätevedet ovat rehevöittäneet järveä. Järven vettä käytettiin aikoinaan karjan juomavetenä sekä sillä kasteltiin peltoja ja puutarhoja. | |||
Järven vedenpinta laski lupaehtoja alemmaksi laskuojien liiallisen syvyyden vuoksi ja järvi oli uhassa kuivua kokonaan. Kuivumisen estämiseksi järven laskuojan suulle rakennettiin pato vuonna 1972. Pohjapato korjattiin Turun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta vuonna 1988. Gräggböleträsketiin rakettiin myös betoniset kalaportaat 1990-luvun alussa. | |||
Gräggböle träsketin rannat olivat vielä 1960-luvulla huomattavasti avoimempia. Vielä 1970-luvun lopulla järven rannoilla laidunnettiin karjaa. Järven nykyinen mataluus, kaivetut ojat ja pato, laidunnuksen loppuminen ja myös yleinen rehevöitymiskehitys ovat muuttaneet Gräggböle träsketin rantaluhtia ja vesialueita. Kasvillisuuden siirtyminen kohti järven keskustaa pienentää järven avovesitilaa vuosi vuodelta. | |||
==Nykytila== | ==Nykytila== | ||
Versio 11. elokuuta 2014 kello 17.49
Järven erityispiirteet
Gräggböle träsket sijaitsee Paraisten kaupungin koillisosassa Ålönsaarella Varsinais-Suomen maakunnassa. Järvi kuuluu vesistöalueeltaan Turun rannikkoalueeseen ja päävesistöltään Pohjoiseen Saaristomereen. Gräggböle träsket ja läheinen järvi, Lampisträsket, ovat yhteydessä toisiinsa valtaojan kautta, missä virtaus kulkee Lampisträsketiltä Gräggböle träsketiin.
Gräggböle träsket on voimakkaasti rehevöitynyt järvi, jonka molemmissa päissä on umpeenkasvavaa luhtaniittyä. Järven pinta-ala on noin reilu 13 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 1,7 kilometriä. Lampisträsket on hyvin matala ja sen keskisyvyys on noin 1,0 metriä.
Gräggböle träsket kuuluu kahden muun läheisen järven, Lampisträsketin ja Mustfinn träsketin, lisäksi Mustfinnträsketin Natura-alueeseen.
Historia
Gräggböle träsketin kaltaiset rehevät järvet kehittyvät jo luontaisesti hitaan prosessin kautta kohti luhtaista suota, mutta myös ihmisellä on ollut merkittävä vaikutus järven kehitykseen ja nykyiseen tilaan. Järven pintaa laskettiin 1930-luvulla, jonka takia järven rehevöitymisprosessi nopeutui ja järvi on nykyisin hyvin matala ja rehevöitynyt.
Monin paikoin Gräggböle träsketiä ympäröivät viljelysmaat ulottuivat rantaan saakka, mikä tietysti lisäsi järven ravinnekuormitusta. Myös läheisten asutuksien jätevedet ovat rehevöittäneet järveä. Järven vettä käytettiin aikoinaan karjan juomavetenä sekä sillä kasteltiin peltoja ja puutarhoja.
Järven vedenpinta laski lupaehtoja alemmaksi laskuojien liiallisen syvyyden vuoksi ja järvi oli uhassa kuivua kokonaan. Kuivumisen estämiseksi järven laskuojan suulle rakennettiin pato vuonna 1972. Pohjapato korjattiin Turun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta vuonna 1988. Gräggböleträsketiin rakettiin myös betoniset kalaportaat 1990-luvun alussa.
Gräggböle träsketin rannat olivat vielä 1960-luvulla huomattavasti avoimempia. Vielä 1970-luvun lopulla järven rannoilla laidunnettiin karjaa. Järven nykyinen mataluus, kaivetut ojat ja pato, laidunnuksen loppuminen ja myös yleinen rehevöitymiskehitys ovat muuttaneet Gräggböle träsketin rantaluhtia ja vesialueita. Kasvillisuuden siirtyminen kohti järven keskustaa pienentää järven avovesitilaa vuosi vuodelta.
