Nuijamaanjärvi (05.003.1.001)
Nuijamaanjärvi on keskikokoinen järvi Juustilanjoki (05) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Nuijamaanjärvi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla. Järven 528,34 ha kokonaispinta-alasta 395 ha on Suomen puolella. Koska järvi sijaitsee rajavyöhykkeellä, on alueella liikkumista rajoitettu. Järvi kuuluu Juustilanjoen vesistöön ja on sen suurin järvi. Saimaan kanava kulkeen Nuijamaanjärven halki. | |||
Nuijamaanjärvi muodostuu yhdestä selkäalueesta ja yhdestä lahtialueesta. Järvi on melko syvä. Suurin syvyys on noin 15 m ja keskisyvyys noin | Nuijamaanjärvi muodostuu yhdestä selkäalueesta ja yhdestä lahtialueesta. Järvi on melko syvä. Suurin syvyys on noin 15 m ja keskisyvyys noin 4–5 m. Rantaviivaa järvelle kertyy yhteensä 21,7 km. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Nuijamaanjärven vedenpintaa nostettiin vuonna 1900. | Nuijamaanjärven vedenpintaa nostettiin vuonna 1900. | ||
Järvi on arvioitu hyvään tilaluokkaan, vaikka | Järvi on arvioitu hyvään tilaluokkaan, vaikka vedenlaatua huonontavatkin Saimaan kanavan kautta kulkeutuva kuormitus. Itäiseltä Pien-Saimaalta kulkeutuu metsäteollisuuden jätevesiä ja Mustolan satama-alueelta hulevesiä. Lisäksi Lappeenrannan Nuijamaan puhdistamolta johdetaan järveen yhdyskuntajätevesiä. | ||
Vuonna 1992 julkaistussa Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Nuijamaanjärven vesi kuvailtiin sameaksi, tummahkoksi, runsaasti ravinteita ja orgaanista ainesta sisältäväksi. Tällöin myös alusveden happitilanne kuvailtiin huonoksi. Samaisessa suunnitelmassa veden käyttökelpoisuusluokitukseksi annettiin välttävä ja kalavesiluokitukseksi tyydyttävä. Nykyään tilanne on hieman parantunut, sillä Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormitus on pienentynyt. | Vuonna 1992 julkaistussa Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Nuijamaanjärven vesi kuvailtiin sameaksi, tummahkoksi, runsaasti ravinteita ja orgaanista ainesta sisältäväksi. Tällöin myös alusveden happitilanne kuvailtiin huonoksi. Samaisessa suunnitelmassa veden käyttökelpoisuusluokitukseksi annettiin välttävä ja kalavesiluokitukseksi tyydyttävä. Nykyään tilanne on hieman parantunut, sillä Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormitus on pienentynyt. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Nuijamaanjärvi on tunnettu hyvästä kuhakannasta. Muita järvessä tavattavia kalalajeja ovat: ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Järveen on lisäksi istutettu plankton- ja järvisiikaa. Nuijamaanjärven erikoisuus on miekkasärki, joka on todennäköisesti kulkeutunut järveen Suomenlahdelta Saimaan kanavaa pitkin. | Nuijamaanjärvi on tunnettu hyvästä kuhakannasta. Muita järvessä tavattavia kalalajeja ovat: ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Järveen on lisäksi istutettu plankton- ja järvisiikaa. Nuijamaanjärven erikoisuus on miekkasärki, joka on todennäköisesti kulkeutunut järveen Suomenlahdelta Saimaan kanavaa pitkin. | ||
Nuijamaanjärvi on myös mielenkiintoinen lintujärvi. Harvinaisuuksista järvellä on tavattu mm. allihaahka ja räyskä. Nuijamaan pohjoispuolella on vanha aarnimetsä Ruunakorpi, jossa on havaittu mm. pikkusieppo. Helppoja paikkoja järven katseluun ovat mm. pohjoispäässä oleva Kotosenlahti, joka näkyy Marttilantien varresta sekä Nuijamaan taajaman itäreunalla, Saimaan kanavan suulla sijaitseva | Nuijamaanjärvi on myös mielenkiintoinen lintujärvi. Harvinaisuuksista järvellä on tavattu mm. allihaahka ja räyskä. Nuijamaan pohjoispuolella on vanha aarnimetsä Ruunakorpi, jossa on havaittu mm. pikkusieppo. Helppoja paikkoja järven katseluun ovat mm. pohjoispäässä oleva Kotosenlahti, joka näkyy Marttilantien varresta sekä Nuijamaan taajaman itäreunalla, Saimaan kanavan suulla sijaitseva [[Nuijamaanjärvi (05.003.1.001)/Räihän uimapaikka|uimaranta]]. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Lappeenrannan kaupunkiin kuuluva [http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Asukas--ja-aluetoiminta/Kylat/Nuijamaa Nuijamaan taajama] sijaitsee järven länsirannalla. Järvi on paikallisille oiva vapaa-ajankalastuskohde ja | Lappeenrannan kaupunkiin kuuluva [http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Asukas--ja-aluetoiminta/Kylat/Nuijamaa Nuijamaan taajama] sijaitsee järven länsirannalla. Järvi on paikallisille oiva vapaa-ajankalastuskohde ja tunnettu lintujärvi. Valtakunnallisesti Nuijamaanjärvi on tärkeä osa vilkasta Saimaan kanavan vesitietä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Tiitinen, Vesa, Saukkonen, Pentti 1993. Kaakonkulman kalastusalueen kalastus- ja hoitosuunnitelma. http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/KHSKKK93.pdf | Tiitinen, Vesa, Saukkonen, Pentti 1993. Kaakonkulman kalastusalueen kalastus- ja hoitosuunnitelma. http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/KHSKKK93.pdf | ||
[[Luokka:Venäjän järvet]] | |||
Nykyinen versio 13. lokakuuta 2021 kello 14.13
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Nuijamaanjärvi (05.003.1.001)/Räihän uimapaikka
27. kesäkuu 2017 16:56
Räihän uimapaikka Nuijamaalla (KI 27.6.2017)
Järven erityispiirteet
Nuijamaanjärvi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla. Järven 528,34 ha kokonaispinta-alasta 395 ha on Suomen puolella. Koska järvi sijaitsee rajavyöhykkeellä, on alueella liikkumista rajoitettu. Järvi kuuluu Juustilanjoen vesistöön ja on sen suurin järvi. Saimaan kanava kulkeen Nuijamaanjärven halki.
Nuijamaanjärvi muodostuu yhdestä selkäalueesta ja yhdestä lahtialueesta. Järvi on melko syvä. Suurin syvyys on noin 15 m ja keskisyvyys noin 4–5 m. Rantaviivaa järvelle kertyy yhteensä 21,7 km.
Nykytila ja suojelu
Nuijamaanjärven vedenpintaa nostettiin vuonna 1900.
Järvi on arvioitu hyvään tilaluokkaan, vaikka vedenlaatua huonontavatkin Saimaan kanavan kautta kulkeutuva kuormitus. Itäiseltä Pien-Saimaalta kulkeutuu metsäteollisuuden jätevesiä ja Mustolan satama-alueelta hulevesiä. Lisäksi Lappeenrannan Nuijamaan puhdistamolta johdetaan järveen yhdyskuntajätevesiä.
Vuonna 1992 julkaistussa Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Nuijamaanjärven vesi kuvailtiin sameaksi, tummahkoksi, runsaasti ravinteita ja orgaanista ainesta sisältäväksi. Tällöin myös alusveden happitilanne kuvailtiin huonoksi. Samaisessa suunnitelmassa veden käyttökelpoisuusluokitukseksi annettiin välttävä ja kalavesiluokitukseksi tyydyttävä. Nykyään tilanne on hieman parantunut, sillä Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormitus on pienentynyt.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Nuijamaanjärvi on tunnettu hyvästä kuhakannasta. Muita järvessä tavattavia kalalajeja ovat: ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Järveen on lisäksi istutettu plankton- ja järvisiikaa. Nuijamaanjärven erikoisuus on miekkasärki, joka on todennäköisesti kulkeutunut järveen Suomenlahdelta Saimaan kanavaa pitkin.
Nuijamaanjärvi on myös mielenkiintoinen lintujärvi. Harvinaisuuksista järvellä on tavattu mm. allihaahka ja räyskä. Nuijamaan pohjoispuolella on vanha aarnimetsä Ruunakorpi, jossa on havaittu mm. pikkusieppo. Helppoja paikkoja järven katseluun ovat mm. pohjoispäässä oleva Kotosenlahti, joka näkyy Marttilantien varresta sekä Nuijamaan taajaman itäreunalla, Saimaan kanavan suulla sijaitseva uimaranta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lappeenrannan kaupunkiin kuuluva Nuijamaan taajama sijaitsee järven länsirannalla. Järvi on paikallisille oiva vapaa-ajankalastuskohde ja tunnettu lintujärvi. Valtakunnallisesti Nuijamaanjärvi on tärkeä osa vilkasta Saimaan kanavan vesitietä.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Tiitinen, Vesa, Saukkonen, Pentti 1993. Kaakonkulman kalastusalueen kalastus- ja hoitosuunnitelma. http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/KHSKKK93.pdf
