Saarijärvi (14.614.1.002)
Saarijärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
saarijärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä erilaisia | saarijärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä erilaisia siika lajeja. Järven luontaisiin kalalajeihin kuuluvat mm. Hauki, ahven, särki, salakka, lahna ja kiiski. Vieraslajina järveen laskevasta Peukalopurosta löytyy puronieriä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 5. toukokuuta 2021 kello 23.47
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Tiedosto:2014-05716-01.pdf
Saarijärvi (14.614.1.002)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Mansikkaniemi)
7. elokuu 2014 00:00
Uimavesinäytetulos Elokuu 2014
Järven erityispiirteet
Saarijärviä on Suomessa 198 kappaletta, mutta tunnetuin niistä on ehkä tämä, koska se on lainannut nimensä sen rannalla sijaitsevalle kunnalle.
Nykytila ja suojelu
Saarijärven vesi on erittäin ruskeaa ja se on rehevöitynyt. pH on 6,5 eli järvi on lievästi hapan.
Saarijärven kaupunki on tehnyt kaupungin lähialueista luontoselvityksen, jonka mukaan aivan järven rannoilla on kaksi merkittävää luontokohdetta, Mannilan männikkö aluellisesti uhanalaisten kasvien, kuten sinivuokon takia ja Matoniemi liito-oravahavainnon takia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
saarijärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä erilaisia siika lajeja. Järven luontaisiin kalalajeihin kuuluvat mm. Hauki, ahven, särki, salakka, lahna ja kiiski. Vieraslajina järveen laskevasta Peukalopurosta löytyy puronieriä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on viralliset uimarannat Matoniemessä, Mansikkaniemessä ja Kolkanlahdella. Lisäksi järvi on ahkerassa muussa virkistyskäytössä, kuten kalastus ja melonta.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Saarijärven keskustan luontoselvitys (Saarijärven kaupunki)
