Sääksjärvi (04.174.1.008)
Sääksjärvi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Sääksjärven merkittävimmät kalatlajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä | Sääksjärven merkittävimmät kalatlajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä. | ||
Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998. | Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998. | ||
Versio 20. toukokuuta 2015 kello 09.25
Järven erityispiirteet
Sääksjärvi on pinta-alaltaan 280 hehtaaria.
Nykytila ja suojelu
Sääksjärvi on luokiteltu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmasssa ekologiselta ja fysikaalis-kemialliselta tilaltaan hyväksi.
Sääksjärven läheisyydessä on Vuotsinsuon turvetuotantoalue, josta aiheutuu kuormitusta järvelle. Turpeen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkää laskuojaa pitkin Sääksjärveen, ja ojan veden laatua on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Vuosina 1979-2009 vesi on ollut erittäin ruskeaa ja humuspitoista, sekä happamampaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Fosforipitoisuuden perusteella laskuoja on luokiteltu erittäin reheväksi ja Sääksjärvi reheväksi. Turpeen tuotannon toimija-yrityksille on määrätty tarkkailuvelvoite ja kalatalousmaksu.
Vuosina 1998-2005 Sääksjärvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla.
Talvisin Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta avovesien aikaan happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sääksjärven merkittävimmät kalatlajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä.
Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998.
