Karhijärvi (36.092.1.001)
Karhijärvi on keskikokoinen järvi Karvianjoki (36) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Nykytila== | ==Nykytila== | ||
Karhijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus Lavian | Karhijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä vuoden 2013 luokituksen mukaan. Järven vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus sekä vähäisissä määrin Lavian jätevedenpuhdistamo. Lisäksi ravinnepitoisuuksia nostaa järven pohjasta tuleva sisäinen kuormitus. Talvisin kokonaisfosforipitoisuus on yleensä alle 50 µg/l, mutta kesäisin pitoisuus on ollut noin 40–90 µg/l. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on mitattu kesinä 2005–2009. 2010-luvulla kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet hieman. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa erittäin rehevien vesien pitoisuuksia, mutta pitoisuuksissa on ollut havaittavissa 2010-luvulla lievää laskua. | ||
Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä hapen vajausta. Talvisin happi voi kulua loppuun ainakin syvänteen alusvedestä, ja happivajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Kesällä pintavedessä on esiintynyt ajoittainen lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. | Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä hapen vajausta. Talvisin happi voi kulua loppuun ainakin syvänteen alusvedestä, ja happivajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Kesällä pintavedessä on esiintynyt ajoittainen lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. | ||
Karhijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on kesäkaudella yleensä vain 0,5-1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella tavallisesti 6, | Karhijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on kesäkaudella yleensä vain 0,5-1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella tavallisesti 6,4–7,5 ja talvisin 6,1–6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 4,8–11 mS/m talviarvojen ollessa tavanomaisesti suurempia kuin kesäarvojen. | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012 | ||
Päivitetty 13.7.2015 | |||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Karhijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015"> | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Karhijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015"> | ||
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 08.59
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Karhijärvi sijaitsee Karvianjoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 33,3 km², keskisyvyys 2,2 metriä ja suurin syvyys 7 metriä.
Valuma-alue järven luusuassa on 497 km² ja järvisyys 8,7 %. Suurin osavaluma-alue on Susijärven alue, 222 km².
Saaria tässä kuunsirpin muotoa lähentelevässä järvessä on melko vähän, suurin on Isosalo, 17 ha.
Vedenkorkeus
Karhijärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1966 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1994 elo-, loka- ja marraskuulta, sekä vuoden 2000 helmikuulta ja vuoden 2002 kesäkuulta. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Karhijärvenpadon yläosassa (YKJ 6840761, 3251843). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 52,15 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 56 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 53,37 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 51,08 m (huhtikuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 229 cm.
Nykytila
Karhijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä vuoden 2013 luokituksen mukaan. Järven vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus sekä vähäisissä määrin Lavian jätevedenpuhdistamo. Lisäksi ravinnepitoisuuksia nostaa järven pohjasta tuleva sisäinen kuormitus. Talvisin kokonaisfosforipitoisuus on yleensä alle 50 µg/l, mutta kesäisin pitoisuus on ollut noin 40–90 µg/l. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on mitattu kesinä 2005–2009. 2010-luvulla kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet hieman. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa erittäin rehevien vesien pitoisuuksia, mutta pitoisuuksissa on ollut havaittavissa 2010-luvulla lievää laskua.
Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä hapen vajausta. Talvisin happi voi kulua loppuun ainakin syvänteen alusvedestä, ja happivajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Kesällä pintavedessä on esiintynyt ajoittainen lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa.
Karhijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on kesäkaudella yleensä vain 0,5-1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella tavallisesti 6,4–7,5 ja talvisin 6,1–6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 4,8–11 mS/m talviarvojen ollessa tavanomaisesti suurempia kuin kesäarvojen.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012 Päivitetty 13.7.2015
- Karhijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Satakunnan vesistöt (pyhajarvi-instituutti.fi)
