Karvianjärvi (36.043.1.001)
Karvianjärvi on keskikokoinen järvi Karvianjoki (36) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Karvianjärvi on keskikokoinen järvi Karvianjoki (36) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila== | ==Nykytila== | ||
Karvianjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedessä on erittäin runsaasti typpeä ja etenkin fosforia. Kesäkauden fosforipitoisuus on vastannut pitkään huonoa ja typpipitoisuus keskimäärin välttävää fysikaalis-kemiallista luokkaa. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut suuri jo 1990-luvun alkupuolella etenkin kesäaikaan. Kokonaistyppipitoisuus on ollut hieman laskussa 2010 luvulla. Järveä kuormittavat hajakuormitus, puutarhatalous ja turvetuotanto. Sisäinen kuormitus saattaa myös olla merkittävää järvessä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti, ja vastaa hyvin rehevien järvien tasoa. Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä kesälläkin hapen vajausta. Talvisin happi kuluu loppuun alusvedestä, ja voimakasta hapen vajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Järven happitilanne on siis varsin huono. | |||
Karvianjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista, ja humuksisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä kuten veden sameuskin. Sameus on kuitenkin pienentynyt 2000-luvun alun huipun jälkeen. Veden näkösyvyys on vastaavasti pienentynyt pitkällä aikavälillä ja ollut 2010-luvulla kesäkaudella vain 0,5-0,9 m. Pintaveden pH-arvo on ollut viime vuosina kesällä 6,4-7,2 ja talvisin vain noin 5,9- 6,3. | |||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.6.2012 | |||
Päivitetty 13.7.2018 | |||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Karvianjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2017"> | |||
Tiedosto: Karvianjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | |||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Karvianjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970- | Tiedosto: Karvianjarvi_Kokonaistyppi.jpg|<span caption="kokonaistyppi"></span> | ||
Tiedosto: | Tiedosto: Karvianjarvi_Klorofylli-a.jpg|<span caption="klorofylli-a"></span> | ||
Tiedosto: | Tiedosto: Karvianjarvi_Nakosyvyys.jpg|<span caption="nakosyvyys"></span> | ||
Tiedosto: | Tiedosto: Karvianjarvi_Happi_pinta.jpg|<span caption="happipinta"></span> | ||
Tiedosto: | Tiedosto: Karvianjarvi_Happi_pohja.jpg|<span caption="happipohja"></span> | ||
Tiedosto: | |||
Tiedosto: | |||
</gallery> | </gallery> | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 | ||
Päivitetty: 13.7.2018 | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
13 240 100 m³ <br />0,0132 km³ <br />13 240 100 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Karvianjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedessä on erittäin runsaasti typpeä ja etenkin fosforia. Kesäkauden fosforipitoisuus on vastannut pitkään huonoa ja typpipitoisuus keskimäärin välttävää fysikaalis-kemiallista luokkaa. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut suuri jo 1990-luvun alkupuolella etenkin kesäaikaan. Kokonaistyppipitoisuus on ollut hieman laskussa 2010 luvulla. Järveä kuormittavat hajakuormitus, puutarhatalous ja turvetuotanto. Sisäinen kuormitus saattaa myös olla merkittävää järvessä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti, ja vastaa hyvin rehevien järvien tasoa. Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta alusvedessä voi esiintyä kesälläkin hapen vajausta. Talvisin happi kuluu loppuun alusvedestä, ja voimakasta hapen vajausta voi esiintyä pintaveteen asti. Järven happitilanne on siis varsin huono.
Karvianjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista, ja humuksisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä kuten veden sameuskin. Sameus on kuitenkin pienentynyt 2000-luvun alun huipun jälkeen. Veden näkösyvyys on vastaavasti pienentynyt pitkällä aikavälillä ja ollut 2010-luvulla kesäkaudella vain 0,5-0,9 m. Pintaveden pH-arvo on ollut viime vuosina kesällä 6,4-7,2 ja talvisin vain noin 5,9- 6,3.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.6.2012
Päivitetty 13.7.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty: 13.7.2018
Sivua on viimeksi muutettu 13. heinäkuuta 2018 kello 09.26.


