Kolmiloppi (35.593.1.021)
Kolmiloppi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kolmiloppi sijaitsee Lopenkulman kylässä. Kolmilopin vedet laskevat Ahvenusjärven ja Karhelammin kautta Karhejärven pohjoisosaan. Kolmiloppiin laskevat Rokkalammin ja Kivijärven vedet. Valuma-alue on pääosin suota ja karua metsämaastoa, mutta etenkin järven lähivaluma-alueella sijaitsee myös melko runsaasti peltoa. | Kolmiloppi sijaitsee Lopenkulman kylässä. Kolmilopin vedet laskevat [[Ahvenusjärvi (35.593.1.020)|Ahvenusjärven]] ja [[Karhelammi (35.593.1.017)|Karhelammin]] kautta [[Karhejärvi (35.593.1.001)|Karhejärven]] pohjoisosaan. Kolmiloppiin laskevat [[Rokkalammi (35.593.1.022)|Rokkalammin]] ja [[Kivijärvi (35.593.1.024)|Kivijärven]] vedet. Valuma-alue on pääosin suota ja karua metsämaastoa, mutta etenkin järven lähivaluma-alueella sijaitsee myös melko runsaasti peltoa. | ||
Maksimisyvyys: 9,4 m | Maksimisyvyys: 9,4 m | ||
Nykyinen versio 17. marraskuuta 2015 kello 09.23
Järven erityispiirteet
Kolmiloppi sijaitsee Lopenkulman kylässä. Kolmilopin vedet laskevat Ahvenusjärven ja Karhelammin kautta Karhejärven pohjoisosaan. Kolmiloppiin laskevat Rokkalammin ja Kivijärven vedet. Valuma-alue on pääosin suota ja karua metsämaastoa, mutta etenkin järven lähivaluma-alueella sijaitsee myös melko runsaasti peltoa.
Maksimisyvyys: 9,4 m
Veden keskiviipymä: 164 vrk
(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kolmilopin vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 2000.
Kolmilopin vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on voimakas. Veden happamuustaso on hapahkoa ja puskurikyky on valuma-alueen karun luonteen takia heikko. Välitöntä happamoitumisen vaaraa ei kuitenkaan ole. Sähkönjohtavuus on alhainen.
Rehevyystaso oli fosforipitoisuuden perusteella talvella 2000 lievästi reheville vesille ominainen, joskin fosforipitoisuus oli hyvin lähellä rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Kesäisin rehevyystaso on yleensä hiukan suurempi kuin talvella ja se saattaakin kohota kesäaikaan rehevien vesien luokkaan. Typpipitoisuudet olivat lievästi luonnontilaisten järvivesien tasoa suuremmat.
Happitilanne oli talvella 2000 kokonaisuutena tyydyttävä. Pintavedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla, mutta pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun. Humuksen hajoaminen kuluttaa talvella happea, mikä näkyi myös pintavedessä hapen kyllästysasteen pienentymisenä. Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli jo merkkejä sisäisestä kuormituksesta, sillä ravinnepitoisuudet ja rautapitoisuus olivat kohonneet pintaveteen nähden selvästi.
Kolmiloppi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, runsasravinteisuus sekä todettu lievä happitalouden häiriö.
(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhditys, 2007
