Arolammi (21.023.1.001)
Arolammi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Arolammista on otettu vesinäytteitä vain satunnaisesti. Vuonna 1995 näytteitä otettiin Havin pesuainepäästön aikana ja vuosina 2002 ja 2003 lammen kunnostukseen liittyen. Myös vuonna 2014 Arolammin veden laatua on tutkittu. Lammen yläpuolinen Arolamminkoski on ollut Vantaanjoen yhteistarkkailun havaintopaikkana jo pitkään. Sieltä otetaan vesinäytteitä noin kerran kuukaudessa. | Arolammista on otettu vesinäytteitä vain satunnaisesti. Vuonna 1995 näytteitä otettiin Havin pesuainepäästön aikana ja vuosina 2002 ja 2003 lammen kunnostukseen liittyen. Myös vuonna 2014 Arolammin veden laatua on tutkittu. Lammen yläpuolinen Arolamminkoski on ollut Vantaanjoen yhteistarkkailun havaintopaikkana jo pitkään. Sieltä otetaan vesinäytteitä noin kerran kuukaudessa. | ||
Lammen ravinnepitoisuudet ovat korkeat, erittäin rehevän järven tasoa, ja hygieeninen laatu on huono. Arolamminkosken vesinäytteenoton kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo vuosilta 2011–2013 oli 100 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden 6200 µg/l. Ulosperäistä saastumista ja yleistä likaantumista indikoivien ''Escherichia coli'' -bakteerien pitoisuuden keskiarvo samalta ajankohdalta oli 1650 kpl/ 100 ml eli vesi ei sovellu uimiseen. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo myös jätevesien vaikutuksesta. Happipitoisuus on ajoittain ollut matala. Vuoden 2014 syyskuussa lammen pohjoisosasta otetun vesinäytteen tulokset olivat Arolamminkoskea vastaavat. | Lammen ravinnepitoisuudet ovat korkeat, erittäin rehevän järven tasoa, ja hygieeninen laatu on huono. Arolamminkosken vesinäytteenoton kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo vuosilta 2011–2013 oli 100 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden 6200 µg/l. Ulosperäistä saastumista ja yleistä likaantumista indikoivien ''Escherichia coli'' -bakteerien pitoisuuden keskiarvo samalta ajankohdalta oli 1650 kpl/ 100 ml eli vesi ei sovellu uimiseen. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo myös jätevesien vaikutuksesta. Happipitoisuus on ajoittain ollut matala (kuva). Vuoden 2014 syyskuussa lammen pohjoisosasta otetun vesinäytteen tulokset olivat Arolamminkoskea vastaavat. | ||
[[Tiedosto:Arolamminkoski happi 1970 alkaen.png|496px|Happipitoisuuden (mg/l) minimit ja alaneljännnes Arolamminkoskella 1970-2014 (vesinäytteenotto).]] | [[Tiedosto:Arolamminkoski happi 1970 alkaen.png|496px|Happipitoisuuden (mg/l) minimit ja alaneljännnes Arolamminkoskella 1970-2014 (vesinäytteenotto).]] | ||
Versio 8. joulukuuta 2015 kello 10.19
Järvi ympäristöineen
Arolammi on pieni (pinta-ala muutama ha, syvyys n. 1,5 m) Riihimäen kaakkoisosassa sijaitseva kosteikkomainen lampi, jonka läpi virtaa Vantaanjoki. Riihimäen jätevedenpuhdistamo laskee puhdistamansa jätevedet Vantaanjokeen noin viisi kilometriä ennen Arolammia ja jätevesien vaikutus lammen veden laatuun on selkeästi havaittavissa. Puhdistetun jäteveden osuus joen virtaamasta jo Arolamminkoskessa on merkittävä, noin 20–50 % kokonaisvirtaamasta (ja jopa 90 % kuivina kausina). Lammen pohjoisosassa on veden laatua parantavia lähteitä.
Vuonna 2003 Arolammia perattiin ja linnuille tehtiin pesimäsaarekkeita. Kunnostustoimilla pyrittiin pysäyttämään lammen umpeenkasvu ja parantamaan kalojen ja lintujen viihtyvyyttä. Lampi on linnustonsuojelualue, ja alueella suositellaan välttämään liikkumista sekä kunnioittamaan lintujen pesimärauhaa 1.4.–15.7. Arolammin luusuassa on pohjapato.
Veden laatu
Arolammista on otettu vesinäytteitä vain satunnaisesti. Vuonna 1995 näytteitä otettiin Havin pesuainepäästön aikana ja vuosina 2002 ja 2003 lammen kunnostukseen liittyen. Myös vuonna 2014 Arolammin veden laatua on tutkittu. Lammen yläpuolinen Arolamminkoski on ollut Vantaanjoen yhteistarkkailun havaintopaikkana jo pitkään. Sieltä otetaan vesinäytteitä noin kerran kuukaudessa.
Lammen ravinnepitoisuudet ovat korkeat, erittäin rehevän järven tasoa, ja hygieeninen laatu on huono. Arolamminkosken vesinäytteenoton kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo vuosilta 2011–2013 oli 100 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden 6200 µg/l. Ulosperäistä saastumista ja yleistä likaantumista indikoivien Escherichia coli -bakteerien pitoisuuden keskiarvo samalta ajankohdalta oli 1650 kpl/ 100 ml eli vesi ei sovellu uimiseen. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo myös jätevesien vaikutuksesta. Happipitoisuus on ajoittain ollut matala (kuva). Vuoden 2014 syyskuussa lammen pohjoisosasta otetun vesinäytteen tulokset olivat Arolamminkoskea vastaavat.
Järven yhteisöt
Arolammilla toimii Arolampi-seura ry.
Asutus
Lammen läheisyydessä on kymmenkunta viemäriverkostoon kuulumatonta kiinteistöä, joista suurin osa on vakituisesti asuttuja. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kuivakäymälän hoidosta sekä käymäläjätteen käsittelystä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Riihimäen karttapalvelu
Arolammin kylästä Wikipediassa
Arolammin kylästä Häme-Wikissä
