Järvi
Tämä on järven nimestä kertova sivu.
Tämä on järven nimestä kertova sivu.
(ei ole tämän nimisiä järviä-->muutos kertomaan järvistä yleisesti) |
p (→Järvityyppejä: jwl) |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
===Järvityyppejä=== | ===Järvityyppejä=== | ||
* | *Tekojärvi on ihmisen toiminnan aikaansaama järvi. | ||
*Tulvajärvi syntyyy maavallin patoamana tulva-alueen alanteisiin. | *Tulvajärvi syntyyy maavallin patoamana tulva-alueen alanteisiin. | ||
*[[Kraatterijärvi]] on törmäyskraatterin syntynyt järvi. | *[[Kraatterijärvi]] on törmäyskraatterin syntynyt järvi. | ||
Järvi on merestä erillään oleva yhtenäinen pysyvä vesialue, jonka vedenpinnan korkeus sen eri osissa on sama.
Järveä rajaavat maa-alueet ja virtavedet, eli joet, purot, norot ja ojat. Tuulen tai jään aiheuttamia eroavaisuuksia vedenpinnan korkeudessa ei huomioida. Järveen kuuluu myös kasvukautena täysin tai osittain kasvipeitteiset vesialueet.
Yleensä järveen johtaa virtavesiä (tulouomat) ja siitä laskee pois yksi joki tai puro (lasku-uoma). Järvet saa vetensä tulouomista, sadevesistä ja lähteistä.
Useimmat järvet ovat suolattomia, suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet.
Lasku-uomattomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi maailman suolaisimmat järvet Kuollutmeri ja Great Salt Lake sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri.
Usean lasku-uoman omaavia järviä kutsutaan bifurkaatiojärviksi. Varsinainen bifurkaatio on kyseessä silloin, kun lasku-uomat johtavat eri vesistöihin. Useimmat järvibifurkaatiot ovat vesistöalueen sisäisiä tai saman vesistön eri osa-alueiden välisiä. Järvibifurkaatio voi myös aktivoitua ainoastaan tulva-aikana.


