Tervonlampi (04.272.1.125)
Tervonlampi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Tervonlammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha. Siitä 60 % on 2000-luvun alussa rakennettuja Rautaniemen pientalo- ja liikennealueita ja loput virkistys- ja metsäalueita. Ennen rakentamista valuma-alue koostui suurimmalta osin luonnontilaisesta metsästä. | Tervonlammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha. Siitä 60 % on 2000-luvun alussa rakennettuja Rautaniemen pientalo- ja liikennealueita ja loput virkistys- ja metsäalueita. Ennen rakentamista valuma-alue koostui suurimmalta osin luonnontilaisesta metsästä. | ||
Tervonlampeen vesiä tulee | Tervonlampeen vesiä tulee ojasta ja Tervaniityn kosteikolta. Lammesta vedet laskevat puroa pitkin [[Kallavesi (yhd.)|Etelä-Kallaveteen]]. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Tervonlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori- ja klorofylli-a tulosten perusteella tyydyttävä. Sen pintavedenlaatu on tyydyttävä. Tervonlampi kärsii alusveden jatkuvasta hapettomuudesta, joka ylläpitää lammen sisäistä kuormitusta. Sisäisen kuormituksen takia lammen alusveden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Tervonlammen klorofylli-a pitoisuudet ovat tyydyttävät. Lammen länsipäähän | Tervonlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori- ja klorofylli-a tulosten perusteella tyydyttävä. Sen pintavedenlaatu on tyydyttävä. Tervonlampi kärsii alusveden jatkuvasta hapettomuudesta, joka ylläpitää lammen sisäistä kuormitusta. Sisäisen kuormituksen takia lammen alusveden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Tervonlammen klorofylli-a pitoisuudet ovat tyydyttävät. Lammen länsipäähän laskeneeseen noroon on rakennettu Tervaniityn kosteikko, johon johdetaan osa Rautaniemen pientaloalueen hulevesistä. | ||
Vuoden 2012 sedimentutkimuksen mukaan sedimenttiin on kertynyt vain vähän orgaanista ainesta ja sedimentin ravinnepitoisuudet olivat karun ja luonnontilaisen pohjan tasolla. Sedimentin biologinen hapenkulutus oli koholla vain pintasedimentissä, josta voi päätellä lammen kärsineen vasta vähän aikaa rehevöitymisestä ja sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityminen on näin ollen todennäköisesti alkanut Saaristokaupungin rakentamisen seurauksena. | Vuoden 2012 sedimentutkimuksen mukaan sedimenttiin on kertynyt vain vähän orgaanista ainesta ja sedimentin ravinnepitoisuudet olivat karun ja luonnontilaisen pohjan tasolla. Sedimentin biologinen hapenkulutus oli koholla vain pintasedimentissä, josta voi päätellä lammen kärsineen vasta vähän aikaa rehevöitymisestä ja sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityminen on näin ollen todennäköisesti alkanut Saaristokaupungin rakentamisen seurauksena. | ||
Nykyinen versio 21. marraskuuta 2024 kello 19.32
Tervonlampi on melko pieni järvi Vuoksen vesistössä Rautaniemessä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Tervonlampi on pieni syvä lampi, jota on kutsuttu myös Tervalammeksi.
Tervonlammen pinta-ala on 1,3 ha, keskisyvyys 2,6 m, suurin syvyys 6 m, tilavuus 38 500 m3, laskennallinen keskivirtaama 7 l/s ja laskennallinen viipymä 0,18 vuotta.
Tervonlammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha. Siitä 60 % on 2000-luvun alussa rakennettuja Rautaniemen pientalo- ja liikennealueita ja loput virkistys- ja metsäalueita. Ennen rakentamista valuma-alue koostui suurimmalta osin luonnontilaisesta metsästä.
Tervonlampeen vesiä tulee ojasta ja Tervaniityn kosteikolta. Lammesta vedet laskevat puroa pitkin Etelä-Kallaveteen.
Nykytila ja suojelu
Tervonlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori- ja klorofylli-a tulosten perusteella tyydyttävä. Sen pintavedenlaatu on tyydyttävä. Tervonlampi kärsii alusveden jatkuvasta hapettomuudesta, joka ylläpitää lammen sisäistä kuormitusta. Sisäisen kuormituksen takia lammen alusveden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Tervonlammen klorofylli-a pitoisuudet ovat tyydyttävät. Lammen länsipäähän laskeneeseen noroon on rakennettu Tervaniityn kosteikko, johon johdetaan osa Rautaniemen pientaloalueen hulevesistä.
Vuoden 2012 sedimentutkimuksen mukaan sedimenttiin on kertynyt vain vähän orgaanista ainesta ja sedimentin ravinnepitoisuudet olivat karun ja luonnontilaisen pohjan tasolla. Sedimentin biologinen hapenkulutus oli koholla vain pintasedimentissä, josta voi päätellä lammen kärsineen vasta vähän aikaa rehevöitymisestä ja sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityminen on näin ollen todennäköisesti alkanut Saaristokaupungin rakentamisen seurauksena.
Tervonlammen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tervonlammen kalastoon kuuluu ahven, hauki ja särki.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Tervonlammen lampikortti Lampi- ja lahtikortit, s. 87–88. Kuopion kaupunki.
