Hossus (24.044.1.014)
Hossus on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Hossus on karu ja merkittävästä humuspitoisuudesta huolimatta melko kirkasvetinen järvi. Kokoonsa nähden järvi on suhteellisen syvä, sillä maksimisyvyys on noin viisi metriä. | Hossus on karu ja merkittävästä humuspitoisuudesta huolimatta melko kirkasvetinen järvi. Kokoonsa nähden järvi on suhteellisen syvä, sillä maksimisyvyys on noin viisi metriä. | ||
| Rivi 8: | Rivi 7: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Hossuksen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, pullosara, raate, rantapalpakko, sara sp., suokukka, terttualpi, lumme, uistinvita ja ulpukka. | |||
Hossuksen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, pullosara, raate, rantapalpakko, sara sp., suokukka, terttualpi, lumme, uistinvita ja ulpukka. | |||
Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | ||
Versio 18. toukokuuta 2025 kello 15.43
Järven erityispiirteet
Hossus on karu ja merkittävästä humuspitoisuudesta huolimatta melko kirkasvetinen järvi. Kokoonsa nähden järvi on suhteellisen syvä, sillä maksimisyvyys on noin viisi metriä.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hossuksen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, pullosara, raate, rantapalpakko, sara sp., suokukka, terttualpi, lumme, uistinvita ja ulpukka.
Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
