Ylimmäinen (24.044.1.016)
Ylimmäinen on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Ylimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Ylimmäinen voidaan luokitella kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (Nuphar -tyyppi). Vuonna 2024 havaitut lajit olivat jouhisara, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, sara sp., suoputki, terttualpi, vehka, lumme ja ulpukka. Kasvillisuuden perusteella ei voida päätellä järven rehevyystasoa. Kasvillisuus ei myöskään vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | Ylimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Ylimmäinen voidaan luokitella kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (''Nuphar'' -tyyppi). Vuonna 2024 havaitut lajit olivat jouhisara, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, sara sp., suoputki, terttualpi, vehka, lumme ja ulpukka. Kasvillisuuden perusteella ei voida päätellä järven rehevyystasoa. Kasvillisuus ei myöskään vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | ||
Lähde: LSVSY 2025 | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 19. toukokuuta 2025 kello 08.38
Järven erityispiirteet
Ylimmäinen on viiden hehtaarin kokoinen, humusrikas järvi, ja siihen laskee vettä viereisestä Hirvilammista.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ylimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Ylimmäinen voidaan luokitella kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (Nuphar -tyyppi). Vuonna 2024 havaitut lajit olivat jouhisara, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, sara sp., suoputki, terttualpi, vehka, lumme ja ulpukka. Kasvillisuuden perusteella ei voida päätellä järven rehevyystasoa. Kasvillisuus ei myöskään vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
Lähde: LSVSY 2025
