Kakarlammi (24.044.1.005)
Kakarlammi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kakarlammin vesi on humusrikas, mutta kirkas. | Kakarlammin vesi on humusrikas, mutta kirkas. | ||
Kakarlammin valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (76,2 %), mutta myös rakennettuja alueita on huomattava osuus (16,2 %). Lisäksi 3,1 % valuma-alueesta on teollisuuden alueita, 2,5 % avokallioita ja 1,9 % vesistöjä. Itse Kakarlammia (2 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (29 ha). | |||
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu) | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
640 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kakarlammin vesi on humusrikas, mutta kirkas.
Kakarlammin valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (76,2 %), mutta myös rakennettuja alueita on huomattava osuus (16,2 %). Lisäksi 3,1 % valuma-alueesta on teollisuuden alueita, 2,5 % avokallioita ja 1,9 % vesistöjä. Itse Kakarlammia (2 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (29 ha).
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)
Kakarlammin vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat järviruoko, palpakko sp., raate, sara sp., lumme ja ulpukka. Järvi voidaan luokitella ulpukkajärveksi (Nuphar-tyyppi), sillä ulpukka on selkeä valtalaji.
Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä lähes kaikki havaituista lajeista ovat rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
Lähde: LSVSY 2025


