Ruunaanjärvi (04.492.1.023)

Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2025 kello 15.54

Keskustelut

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Ruunaanjärvi sijaitsee Vuoksen vesistössä, Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Järven ala on 12,4 km², keskisyvyys 4,1 m ja suurin syvyys 22 m. Järvi on kapeahko, mutta pituutta on noin 12 km. Järvessä on melko vähän saaria, suurin on Suusaari (20 ha).

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 6259 km², josta vettä 13,6 %. Valuma-alueesta Suomen puolella on vain 446 km².

Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Lieksanjoen vesistö. Sen keskusjärvi, joka sijaitsee Venäjän puolella, on 166 km² kokoinen Lieksajärvi. Rajan yli vedet tuo Lenderka, jonka nimi Suomessa on Lieksanjoki. Ennen Ruunaanjärveä vedet viipyvät Säynäsemässä.

Toisesta rajantakaisesta isosta järvestä, Tuulijärvestä (96 km²), vesiä virtaa Tula- eli Tuulijokea pitkin Polvijärveen. Polvijärvi sijaitsee Ruunaanjärven luoteispäässä, ja se vastaanottaa myös pääosan Ruunaanjärven vesistä Vasikkavirran ja salmimaisen Oinasjärven kautta. Osa Ruunaanjärven vesistä kuitenkin 'oikaisevat' kaivetun Alaniemen uittokanavan kautta suoraan Lieksanjoen Miihkeenvirtaan, jonne myös Polvijärven vedet päätyvät.

Syken rekisterissä on Ruunaanjärven vedenkorkeuksia vuodesta 1931 alkaen. Asteikko sijaitsee Polvijärven Matkalahdessa; vedenkorkeusero Ruunaanjärveen on kuitenkin pieni. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 138,90 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 100 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 140,16 m (kesäkuussa 1943) ja alin N60+ 138,20 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 196 cm.

Virtaamia Miihkeenvirrasta on Syken rekisterissä vuodesta 1931 alkaen. Keskivirtaama on ollut 74 m3/s, keskiylivirtaama 145 m3/s ja keskialivirtaama 35 m3/s. Suurin virtaama on ollut 250 m3/s ja pienin 17 m3/s, samoina ajankohtina kuin vedenkorkeuden ääriarvot.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja vedenkorkeusasteikon näköpiiristä on Syken rekisterissä vuosilta 1980-1999 sekä keväästä 2010 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 11. lokakuuta vuonna 1993, myöhäisin 11. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 22. toukokuuta 1995 ja 1997.

Nykytila ja suojelu

Lähes koko järvi kuuluu Ruunaan luonnonsuojelualueeseen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 Toisesta rajantakaisesta isosta järvestä, Tuulijärvestä (96 km²), vesiä virtaa Tula- eli Tuulijokea pitkin [[Polvijärvi (04.492.1.001)|Polvijärveen]]. Polvijärvi sijaitsee Ruunaanjärven luoteispäässä, ja se vastaanottaa myös pääosan Ruunaanjärven vesistä Vasikkavirran ja salmimaisen Oinasjärven kautta. Osa Ruunaanjärven vesistä kuitenkin 'oikaisevat' kaivetun Alaniemen uittokanavan kautta suoraan Lieksanjoen Miihkeenvirtaan, jonne myös Polvijärven vedet päätyvät.
-SYKEn rekisterissä on Ruunaanjärven vedenkorkeuksia vuodesta 1931 alkaen. Asteikko sijaitsee Polvijärven Matkalahdessa; vedenkorkeusero Ruunaanjärveen on kuitenkin pieni. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 138,90 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 100 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 140,16 m (kesäkuussa 1943) ja alin N60+ 138,20 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 196 cm.
+Syken rekisterissä on Ruunaanjärven vedenkorkeuksia vuodesta 1931 alkaen. Asteikko sijaitsee Polvijärven Matkalahdessa; vedenkorkeusero Ruunaanjärveen on kuitenkin pieni. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 138,90 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 100 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 140,16 m (kesäkuussa 1943) ja alin N60+ 138,20 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 196 cm.
-Virtaamia Miihkeenvirrasta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1931 alkaen. Keskivirtaama on ollut 74 m3/s, keskiylivirtaama 145 m3/s ja keskialivirtaama 35 m3/s. Suurin virtaama on ollut 250 m3/s ja pienin 17 m3/s, samoina ajankohtina kuin vedenkorkeuden ääriarvot.
+Virtaamia Miihkeenvirrasta on Syken rekisterissä vuodesta 1931 alkaen. Keskivirtaama on ollut 74 m3/s, keskiylivirtaama 145 m3/s ja keskialivirtaama 35 m3/s. Suurin virtaama on ollut 250 m3/s ja pienin 17 m3/s, samoina ajankohtina kuin vedenkorkeuden ääriarvot.
-Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja vedenkorkeusasteikon näköpiiristä on SYKEn rekisterissä vuosilta 1980-1999 sekä keväästä 2010 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 11. lokakuuta vuonna 1993, myöhäisin 11. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 22. toukokuuta 1995 ja 1997.
+Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja vedenkorkeusasteikon näköpiiristä on Syken rekisterissä vuosilta 1980-1999 sekä keväästä 2010 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 11. lokakuuta vuonna 1993, myöhäisin 11. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 22. toukokuuta 1995 ja 1997.
 ==Nykytila ja suojelu==